”Mittarit hehkuvat tulipunaisina” – Hallitusta rökitetään nyt Suomen karusta luvusta: ”Työttömyys on kasvanut valtavasti”

Työttömyys kasvaa ja työllisten määrä on vähentynyt, vaikka hallitus tavoittelee aivan muuta. Oppositio käyttää iskun paikkansa ja syyttää hallituksen työlinjan muuttuneen ”työttömyyslinjaksi”.

Huonoon suuntaan kääntyneet työttömyys- ja työllisyysluvut aiheuttavat nyt harmaita hiuksia Orpon hallitukselle ja tarjoavat oppositiolle aseen piikittelyyn. Tuoreet luvut olivat esillä eduskunnan kyselytunnilla torstaina ja nousevat keskiöön myös keskustan ja liike nytin perjantaina antamassa välikysymyksessä.

Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaistun työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä puolestaan on nyt 60 000 enemmän kuin maaliskuussa vuosi sitten. Työttömyysaste samassa ikäryhmässä oli maaliskuussa 9,0 prosenttia verrattuna 6,9 prosenttiin vuotta aiemmin.

”Työttömyys on kasvanut valtavasti viimeisen vuoden aikana”, oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoi eduskunnassa torstaina.

Hänen mukaansa hallituksen päätös leikata ”työssäkäyvien pienituloisten asumistukea ja hankaloittaa työttömyysturvaa ja pienten työtulojen yhteensovittamista suojaosan poistolla” vähentää työnteon kannusteita entisestään. Hän viittasi Kelan laskelmiin pienituloisten, esimerkiksi yksinhuoltajien tilanteen muutoksista.

”Miten tässä näin kävi, että hallituksen työlinja on muuttumassa työttömyyslinjaksi ja toimeentulotukilinjaksi?” Sarkkinen kyseli.

Työministeri Arto Satonen (kok) tiedosti uudet luvut todeten, että hänellä ja Sarkkisella ”on selvästi samat paperit, se on hyvä lähtökohta”.

”Mutta sen sijaan se, minkä te unohditte sieltä kertoa, on se, että näillä muutoksilla saadaan vahvempia kannustimia osa-aikaisille työnteon lisäämiseen. Ja sehän oli nimenomaan se keskeinen asia tässä koko kysymyksessä, että meidän täytyy saada osa niistä ihmisistä, jotka tekevät osa-aikatyötä, kokoaikatyön piiriin, koska se vaikutus julkiseen talouteen on aivan erilainen, jos henkilö tekee kokoaikatyötä, jolloin hän lähtökohtaisesti pystyy elättämään itsensä sillä työllä”, Satonen sanoi kyselytunnilla.

”Kun sen sijaan, jos ollaan osa-aikatyössä, niin suurin osa tarvitsee jotain yhteiskunnan tukea sen rinnalle.”

Juuri osa-aikatyön kääntäminen kokoaikaiseksi työksi on yksi hallituksen työllisyyspolitiikan tavoitteita.

”Mitä suojaosan poistoon tulee, niin se on tietysti totta, että se ihan siellä tulohaitarin alapäässä vaikuttaa [kannustimiin]. Mutta me nähtiin korona-aikana, kun oli yksi uudistus, jonka te teitte, että suojaosaa nostettiin 300:sta 500 euroon, ja yhtäkkiä olikin paljon niitä, jotka tekivät 500 euron edestä, jotka aikaisemmin tekivät 300 euron edestä. Eli osalla siellä on kyllä mahdollista nostaa työtulojensa määrää”, Satonen jatkoi.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui työllisyyslukuihin jo aiemmin X-palvelun viestissään. Hän huomautti hallituksen ”luvanneen” 100 000 uutta työpaikkaa, mutta olevan nyt päinvastoin 50 000 työllistä pakkasella.

”Hallituksen talouspolitiikan pohja on pettänyt. Työllisyys vajoaa, Suomi on ajettu leikkauskierteeseen”, Lindtman kirjoittaa. Koko tviitti näkyy alempana jutussa.

Tilastokeskuksen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tällä viikolla uusia lukuja. Niiden mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi 32 300 henkilöllä viime vuoden maaliskuusta, ja lisäksi avoimien työpaikkojen määrä vähentyi: kaikkiaan maaliskuussa oli avoinna 134 900 työpaikkaa, mikä on 68 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lindtmanin syytöksiä kommentoi hänen X-ketjussaan kokoomusvaikuttaja Niilo Heinonen, joka on sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustaja. Heinonen huomauttaa työllisyystilanteeseen vaikuttavista muista tekijöistä.

”Onko Suomen hallitus vastuussa Euroopan keskuspankin kireästä rahapolitiikasta, joka on merkittävin syy esimerkiksi rakentamisen hiipumiseen ja alan työllisyysnäkymän heikkenemiseen? Hallituksen käytettävissä olevilla keinoilla työllisyyden taso vahvistuu 70 000 työllisellä”, hän kirjoittaa.

”Suomi on avoin talous. Työllisyys on riippuvaista talouden _suhdanteesta_, johon hallituksella on rajatusti keinoja vaikuttaa. Hallitus voi kuitenkin vaikuttaa talouden _rakenteisiin_. Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen tasoa, vaikka työllisyys elää suhdanteen mukana”, Heinonen jatkaa.

Katso upotus täältä

Välikysymys eduskuntaan: ”Mittarit tulipunaisina”

Opposition keskustaoikeistolaiset puolueet keskusta ja liike nyt puolestaan jättivät perjantaina välikysymyksen ”hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta”.

”Orpon hallituksen aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys ja konkurssit. Talouskasvu kyykkää ja yritysten sekä kotitalouksien luottamus tulevaan on alamaissa”, puolueet katsovat.

Niiden mukaan hallituksen ”epäonnistumisesta talouspolitiikassa kertoo se, että hallitus joutuu perumaan itse tekemiään päätöksiä kehysriihessä”.

”Nyt nousevat niin verot kuin tavallisten ihmisten arjen kustannukset. Vaikka hallituksen sopeuttamisen paniikkipaketti on mittaluokaltaan oikean kokoinen, se ei poista hallituksen keskeisiä virheitä Suomen talouden johtamisessa hallituksen ensimmäisenä vastuuvuonna.”

Keskustan ja liike nytin mukaan pettymyksen taustalla on tämänhetkinen talouden tilannekuva, jonka voi tiivistää ”viiteen tulipunaisella hehkuvaan mittariin”. Nämä ovat keskustan mukaan seuraavat:

1. ”Suomen julkinen talous on karmeassa tilanteessa. Hallituksen toimesta velkaantuminen jatkuu, vaikka toisin vaalipuheissa luvattiin.”

2. ”Työttömyys on nousussa. Hallituksen linja näyttääkin olevan työttömyyden linja työn linjan sijaan. Yksityisellä sektorilla oli maaliskuussa peräti 76 000 työllistä vähemmän kuin vuosi sitten. Lisätyöllisten sijaan ollaan pakkasen puolella.”

3. ”Luottamuspula vaivaa Suomea. Yrityksien usko tulevaan on alamaissa, eikä kuluttajien luottamus omaan talouteen ole sen parempi.”

4. ”Kasvu on nyt nollassa, kun vuosi sitten keväällä valtiovarainministeriö ennusti tälle vuodelle vielä 1,3 %:n kasvua. Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen omien toimien leikkaavan kasvua jopa puolella prosenttiyksiköllä seuraavan kahden vuoden aikana.”

5. ”Hallitus elää rinnakkaistodellisuudessa hyvinvointialueiden rahoituksen osalta. Sotepalveluiden lisäleikkausten suhteen hallitus huijaa itseään, että tällä käänne parempaan tapahtuisi. Edessä on vain entistä suurempi lisälasku, kun hoidon ja hoivan saanti soteleikkausten takia vaikeutuu.”

Keskustan mukaan Suomi kaipaa ”paniikkipaketin” vastapainoksi luottamuksen palauttamista ja tukea kasvun käynnistämiselle. Harkimo vaatii erityisesti investointien tukemista yhteisöveroa reilusti alentamalla.

Trumpin yllätyskäänne oli ”mestarillinen”, sanoo Markku Ruotsila – Putinia vastaan käytössä ”hullun miehen” taktiikka