Matti Mattsson saattaa kisata Pariisin olympia-altaassa dopingsotkuun osallistunutta kiinalaista ME-miestä vastaan
Matti Mattsson saavutti Tokion olympiakisoissa 200 metrin rintauinnissa pronssia. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Raiko Häyrinen
Matti Mattsson on jo valittu Suomen olympiajoukkueeseen Pariisiin puolustamaan 200 metrin rintauinnin olympiapronssia. On mahdollista, että hänen kanssaan olympiamitaleista loppukesän olympialaisissa kisaa kiinalainen Qin Haiyang, joka viime vuonna ui 200 metrin rintauinnin maailmanennätyksen 2.05,48.
Qin Haiyang on yksi niistä 23 kiinalaisesta uimarista, jotka antoivat urheilussa kiellettyä sydänlääke trimetatsidiinia sisältäneen dopingtestinäytteen Shijiazhuangissa vuodenvaihteessa 2020-2021 pidetyissä kisoissa.
New York Times ja saksalainen ARD paljastivat huhtikuussa, että kaikkien uimarien annettiin jatkaa kilpailemista eikä Kiinan antidopingtoimikunta asettanut heitä väliaikaiseen kilpailukieltoon tutkinnan ajaksi, kuten sääntöjen mukaan olisi pitänyt. Wada olisi voinut valittaa Kiinan antidopingtoimikunnan päätöksestä Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimeen Casiin, muttei tehnyt niin.
Wada hyväksyi myöhemmin kiinalaisten itse tekemänsä selvityksen väitteet, että sydänlääkkeen määrät dopingtestinäytteissä olivat hyvin pieniä ja että uimarit saivat kiellettyä ainetta elimistöönsä tahattomasti.
Ensimmäinen argumentti on merkityksetön. Jälkimmäinen on niin erikoinen, että se herättää lisäkysymyksiä. Kiinalaisselvityksen mukaan uimarien käyttämän hotellin ravintolan keittiön keittolevyn yläpuolisesta ilmastointilaitteesta, maustesäiliöstä ja viemäristä olisi nimittäin löydetty pieniä jäämiä trimetatsidiinia.
Sitä kiinalaiset eivät selvittäneet, kuka ravintolassa työskennellyt henkilö olisi käyttänyt tätä reseptilääkettä, joka on saatavilla vain pillereinä. Eikä sitä, miten sydänvaivaisen keittiötyöntekijän nielemästä tabletista trimetatsidiinia olisi päätynyt uimareiden ruokaan. ARD:n tekemissä kokeissa selvisi, ettei trimetatsidiinitabletista irronnut partikkeleita, vaikka se olisi pudotettu korkealta tai sitä olisi hierottu käsissä.
Kiinalaiset eivät selvittäneet myöskään sitä, mikä yhteys väitetysti löydetyilllä jäämillä oli yli kaksi ja puoli kuukautta aiemmin tapahtuneisiin testikäryihin – varsinkin kun kyse oli korona-ajasta, jolloin tiloja puhdistettiin ja desinfioitiin erityisen tarmokkaasti.
Tapaus nostaa esiin nykyisen antidopingjärjestelmän keskeiset kipupisteet.
Matti Mattsson ei halunnut kommentoida aihetta STT:lle.
“Tosi iso haaste järjestelmälle”
Nykyinen globaali dopingvalvonta perustuu Wadan globaaleihin sääntöihin, mutta sääntöjä panevat toimeen paikalliset toimijat ja kansainväliset lajiliitot. Viime vuosikymmenellä nähtiin, mitä voi tapahtua, kun autoritaarinen valtio pitää huippu-urheilumenestystä niin tärkeänä, että se on valmis järjestelmälliseen dopingin käyttöön. Venäjällä paljastui valtiojohtoinen dopingjärjestelmä.
New York Timesin ja ARD:n uutisista ilmenee, että Shijiazhuangissa vuodenvaihteessa 2020-2021 testatuista 39 kiinalaisuimarista 23 kärysi trimetatsidiinista. Näin suuri osuus antaa aiheen epäillä laajamittaista dopingin käyttöä, jollaista Kiinan uinnista paljastui jo 1990-luvulla.
– Järjestelmä perustuu siihen, että kaikki valtiot ovat sitoutuneet puhtaan urheilun edistämiseen. Jos ja kun löytyy valtioita, jotka eivät sitoudu tähän, se on tosi iso haaste tälle järjestelmälle. Tosin Venäjällä paljastuneen valtiojohtoisen dopingin myötä säännöstöä on kehitetty, Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin pääsihteeri Teemu Japisson sanoo.
Yksi suuri kysymys on, miksi Wada näyttää toimineen tehottomasti kiinalaisuimarien tapauksessa. Wada on hyväksynyt kiinalaisten selitykset ja jopa tulkinnut, että positiivisten testitulosten suuri määrä tukisi teoriaa hotelliravintolan kautta tapahtuneesta altistumisesta.
– Ei ollut pelkästään ollut kyse siitä, ettei mikään todiste viitannut dopingiin, vaan siitä, että kaikki käytettävissä ollut todistusaineisto tuki teoriaa saastumisesta, Wada perustelee toimintaansa.
“Operatiivisen toiminnan pitää olla riippumatonta”
Tällaiset väitteet siirtävät katseen Wadan rahoitus- ja hallintomalliin. Wadan rahoituksesta puolet tulee urheiluliikkeeltä ja puolet valtioilta.
Wadan hallintomalli syntyi käytännöllisenä ratkaisuna Wadan perustamisvaiheen rahapulaan viime vuosituhannen lopulla. Rahoitus ja hallituspaikat jaettiin puoliksi Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n ja hallitusten välillä.
Lukuisia merkittäviä dopingtapauksia selvitysmiehenä tutkinut kanadalainen juristi Richard McLaren on julkisesti esittänyt, että Wadan hallintomalli pitäisi uudistaa, koska se ei hänen mielestään toimi. Valtioiden edustajat eivät välttämättä ole syvällisesti perehtyneitä urheiluun ja antidopingtyöhön, kun taas Kansainvälinen olympiakomitea KOK ei ole nykyisen puheenjohtajansa Thomas Bachin kaudella kyennyt vetämään tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään – olipa kyse sitten Venäjän dopingista tai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Lisäksi urheilujärjestöt dopingvalvonnan rahoittajina herättävät aina epäilyn eturistiriidasta.
Suekin pääsihteeri Teemu Japisson myöntää, että Wadan rahoitus- ja hallintomalli sisältää riskejä.
– Toisaalta on aivan välttämätöntä, että urheiluliike on sitoutunut dopingvalvontaan. Urheiluliike ja valtiot ovat luontevia rahoittajia, eikä vaihtoehtoisten hallinto- ja rahoitusrakenteiden löytäminen ole helppoa. Rahoituksen pitää olla täysin avointa ja riittävän pitkäjänteistä. Wadan operatiivisen toiminnan pitää olla täysin riippumatonta, hän sanoo.
Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkii
Wadan perustaminen 2000-luvun alussa paransi merkittävästi dopingvalvontaa, koska se yhtenäisti aiemmin eri urheilulajien erilaiset antidopingsäännöt. Ennen Wadan aikakautta kirjavuutta oli vielä pahentanut se, että KOK:lla oli oma kiellettyjen aineiden listansa.
Japisson muistuttaa, että Wadan säännöstöä kehitetään jatkuvasti. Wada on myös pystynyt reagoimaan esimerkiksi Venäjän systemaattiseen dopingiin, vaikka se tapahtuikin aluksi hitaasti.
– Perusrakenne on hyvä, mutta haasteitakin on.
Onko valvonta yhtenäistä eri puolilla maailmaa?
– Kun mukana on melkein 200 maata, on erilaisia käytäntöjä, kulttuureja ja resursseja. Kuinka paljon testataan, vaihtelee kauhean paljon, mutta Wada tekee siinäkin hyvää työtä ja valvoo antidopingtoimistoja. Niihin tehdään auditointeja ja valvontaa on jokaisessa toiminta-alueessa, Japisson sanoo.
Hän muistuttaa, että myös kansainväliset lajiliitot voivat paikata paikallisen testaamisen aukkoja, kuten Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA) on tehnyt Afrikassa.
– Minusta isoin haaste maissa, joissa ei ole tarpeeksi resursseja, ovat juuri huipun alla olevat kilpaurheilijat.
Wada on pyytänyt Sveitsin entisen yleisen syyttäjän Eric Cottierin tutkimaan kiinalaisuimarien tapauksen käsittelyä.
– On erittäin hyvä, että Kiinan tapaus nousi esiin ja että siitä tehdään riippumaton selvitys. Järjestelmän täytyy kestää myös kritiikkiä, vaikka se sattuisikin. Nyt selvitetään, mitä Wada on tehnyt ja jättänyt tekemättä, Japisson sanoo.