Mahalaskut toistuvat – Suomen jääkiekko kaipaa kriisipalaveria
Mahalaskut toistuvat – Suomen jääkiekko kaipaa kriisipalaveria
Suomi jäi jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa ulos mitalipeleistä toista kertaa peräkkäin hävittyään puolivälieräottelun Ruotsille maalein 1-2.
Ottelu olisi ollut voitettavissa, mutta Suomi ei hyödyntänyt maalipaikkojaan ja hermoili ottelun lopussa aivan liikaa.
Ruotsia vastaan marginaalit olivat melko pienet, mutta turnauksen suursuosikkia Yhdysvaltoja vastaan Suomella ei ollut mitään jakoa. Tasoero oli jopa yhtä suuri kuin Suomen ja esimerkiksi Ranskan välillä miesten MM-kisoissa.
Pudotus on ollut rajua. Vielä 2015-18 Suomi taisteli Yhdysvaltoja vastaan U18 MM-kisoissa tasapäisesti ja kaatoi amerikkalaiset finaalissa 2016 sekä 2018.
Sen jälkeen MM-kisat on pelattu viisi kertaa. Suomen saldona 2019-24 pelatuista kisoista on yksi pronssimitali, joka saavutettiin 2022.
Muistettava on, ettei Venäjä ole saanut osallistua kolmeen viimeiseen MM-turnaukseen Ukrainassa harjoittamiensa raakojen sotatoimiensa takia. Jos Venäjä olisi pysytellyt sivistyneellä rauhan tiellä, ei Suomi välttämättä olisi voittanut 2022 pronssia.
Suomen pelaajakehityksen taso on viime vuosina hiipunut huolestuttavasti. Suomi tuottaa yhä muutaman huippuyksilön ikäluokkaa kohti, mutta yhä enemmän on U18-maajoukkueessa pelaajia, joiden vauhti ei tahdo riittää huippumaita vastaan.
Jääkiekkoliitossa pitäisi hälytyskellojen soida. Ja seuroissa myös. Paikallaan olisi kriisipalaveri, kuten 2009, jolloin älyvapaasta ”kaikki pelaa” -ideologiasta luovuttiin.
Edellisen kriisipalaverin jälkeen Suomen nuorten maajoukkueiden taso nousi muutamassa vuodessa maailman huipputasolle. 2020-luvulla on sitten tullut paljon mahalaskuja.
Myös tyttöjen puolella tilanne on huolestuttava. Harrastajamäärät eivät ole lähteneet toivottuun nosteeseen ja huippuja kehittyy vähän. Vuoden 2011 jälkeen Suomi on voittanut tyttöjen MM-kisoissa vain kaksi mitalia, jotka ovat 2019 ja 2022 saavutetut pronssimitalit.
Ja haasteena ovat jatkossa pienemmät ikäluokat. Lapsia on viime vuosina syntynyt paljon vähemmän kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Jääkiekon harrastajamäärien vähenemiseen väestökehitys johtaa väistämättä.
Teksti: Otto Palojärvi, Kuva: Jääkiekkoliitto