Kilometrien rekkajonot valtasivat raja-asemat Baltiassa ja Venäjällä – Tästä on kyse
Rekat joutuvat jonottamaan jopa kolme viikkoa päästäkseen rajan yli. Venäjä ja Baltian maat syyttelevät toisiaan hidastelusta.
Logistiikkaongelmat Baltian maiden ja Venäjän (sekä Valko-Venäjän) välillä ovat lisääntyneet kuluvan kevään aikana nopeasti. Autoruuhkia esiintyy kaikilla alueen raja-asemilla, ja rekkajonot ovat kasvaneet kymmenien kilometrien mittaisiksi.
Tähänastinen jonotusennätys on raportoitu Latvian ja Venäjän välisellä Terehova–Buratški-rajanylityspaikalla. Vapun tienoilla jonossa odotti Latvian puolella noin 2 000 rekkaa, ja päivän aikana rajan ylitse pääsee noin 100 ajoneuvoa. Näillä lukemilla jonotusaika nousee kolmeen viikkoon.
Poikkeuksellisen ruuhkaisia ovat myös Liettuan ja Valko-Venäjän sekä Liettuan ja Venäjän (Kaliningrad) väliset raja-asemat. Kaikilla Valko-Venäjän rajanylityspaikoilla Latvian, Liettuan ja Puolan suuntaan on jatkuva noin tuhannen rekan jono.
Liettuassa kymmeniä kilometrejä pitkä rekkaletka ulottuu jo Valko-Venäjän rajalta pääkaupunki Vilnan esikaupunkeihin saakka.
Neljä raja-asemaa sulkeutui
Keskeisenä syynä ruuhkiin pidetään rajanylityspaikkojen määrän vähentymistä.
Jo viime syksynä Latvia sulki kaksi Venäjän vastaista raja-asemaa.
Maaliskuun alussa myös Liettua lopetti kahden Valko-Venäjän rajalla olevan ylityspaikan toiminnan.
Lisää painetta rajoille on tuonut Pohjois-Virossa sijaitsevan Narva–Ivangorod-ylityspaikan sulkeutuminen autoliikenteeltä. Venäjä sulki helmikuussa autojen kauttakulun vedoten raja-aseman peruskorjaustöihin.
Nyt kyseinen rekkaliikenne ohjautuu Etelä-Viron sekä Latvian ja Liettuan asemille.
Viime vuonna Suomi sulki itärajan rajanylityspaikat Vainikkalan kautta tapahtuvia rautatiekuljetuksia lukuun ottamatta.
Aikaisemmin Suomesta Venäjälle suuntautunut rekkaliikenne on nyt suureksi osaksi siirtynyt Baltian maihin. Viron rajavartiosto kertoi Kauppalehdelle maaliskuussa, että Viron ja Venäjän välisen rajan ylittää kuukauden aikana noin tuhat suomalaisrekisterissä olevaa rekkaa. Epäselvää on missä määrin suomalaisrekat käyttävät muiden Baltian maiden ylityspaikkoja Valko-Venäjän ja Venäjän suuntaan.
Logistiikkaa vai politiikkaa?
Rekat jonottavat viikkokaupalla Baltian maiden ja Venäjän rajalla.
Latvia ja Liettua ovat karsineet rajanylityspaikkojen määrää.
Suomi-rekat ovat siirtyneet Baltian maiden raja-asemille.
Baltian maat ja Venäjä syyttelevät toisiaan tahallisesta hidastelusta.
Logistiikka vain osasyy
Tekniset logistiikkaongelmat ovat todennäköisesti vain osasyy kärjistyviin rajaruuhkiin. Sekä Baltian maissa että Venäjällä osapuolet syyttelevät toisiaan tahallisesta hidastelusta ja jarruttelusta. Tästä näkökulmasta ongelma on pikemminkin poliittinen tai psykologinen kuin logistinen.
Esimerkiksi Venäjään kuuluva Kaliningradin alue rajoittuu Itämereen ja naapureina ovat Nato-maat Liettua ja Puola.
Kaliningradin ja Liettuan välillä on vain yksi raja-asema, ja kaliningradilaiset yrittäjät valittavat, että Liettuan rajaviranomaiset kiusaavat heitä systemaattisesti ennalta arvaamattomalla toiminnalla. Tällä hetkellä rekkojen jonotusaika Kaliningradin ja Liettuan rajalla on noin kymmenen päivää.
Baltian maissa taas väitetään, että rajahidastelija on Venäjä. Tunnetusti Venäjällä vallitsee ankara työvoimapula ja se voi heijastua myös rajaviranomaisten toimintaan.