Järvien tulvatilanne on nyt poikkeuksellinen – mökkiläisten kannattaa tarkistaa laiturit ja kerätä irtotavarat talteen
Vettä juoksutetaan Imatrankosken koskiuomassa huhtikuussa. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti
Eetu Halonen
Suomessa useiden järvien vedenpinta on noussut tänä keväänä huomattavasti tavanomaista korkeammalle, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kerrotaan STT:lle.
Monissa pienissä järvissä tulvahuippu on jo saavutettu. Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen Sykestä kertoo, että joissain pienemmissä järvissä vedenpinta on nyt korkeammalla kuin vuosikymmeniin.
– Esimerkiksi Kymijoen vesistöalueen itäosissa Mäntyharjun reitillä Kyyveden pinta on korkeimmillaan 36 vuoteen, Koistinen sanoo STT:lle.
– Samalla reitillä sijaitsevan Vuohijärven pinta taas on korkeimmillaan 49 vuoteen.
Isommissa järvissä, kuten Saimaalla ja Päijänteellä, vedenpinnat saavuttavat Syken ennusteen mukaan huippunsa vasta kesäkuun aikana.
Myös suuriin järviin ennakoidaan poikkeuksellisia tulvahuippuja.
Syken ennusteen mukaan esimerkiksi Suomen neljänneksi suurimman järven, Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Pielisen, vedenpinta voi nousta korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1962.
Saimaalla vedenpinta saattaa puolestaan nousta tasolle, joka on nähty viimeksi vuonna 1982, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ennusteessa povataan.
Rantasaunat ja vajat vaarassa
Koistisen mukaan järvien tulvatilanne on poikkeuksellinen koko Järvi-Suomen alueella aina Oulujoen vesistöä myöten. Taustalla ovat pidemmältä ajalta kertyneet suuret sademäärät ja runsasluminen viime talvi.
– Isommissa järvissä tämä tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Saimaan pinta on ollut selvästi keskimääräistä ylempänä lokakuusta lähtien, Koistinen kertoo.
– Tähän tuli sitten vielä runsasluminen talvi päälle.
Järvien tulviminen voi aiheuttaa päänvaivaa mökkiläisille ja muille ranta-asujille. Koistisen mukaan varsinkin alavilla rannoilla, joilla ei ole korkeaa töyrästä, kannattaa pitää tulvatilannetta tarkasti silmällä.
– Tietysti kannattaa tarkistaa, että vedenrajassa ei ole mitään sellaista irtainta tavaraa, joka voi lähteä veden mukana, kuten veneitä, Koistinen sanoo.
– Myös laiturin kiinnitys kannattaa tarkistaa. Huonosti kiinnitettynä laituri voi irrota, jos vesi nousee tavallista korkeammalle.
Koistisen mukaan tämänhetkiset ja lähiviikoille ennustetut vedenkorkeudet aiheuttavat tulvavahinkoja lähinnä muille kuin asuinkäytössä oleville rantarakennelmille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rantasaunat tai erilaiset vajat.
– Lisäksi pienemmät rantojen lähellä olevat tiet saattavat paikoin katketa. Joitain rantateitä on jo mennyt poikki, Koistinen kertoo.
Tulvakeskuksen verkkosivuille on koottu keskitetysti tietoa tulvatilanteesta ja tulviin varautumisesta. Vesi.fi-sivuston karttapalvelusta voi lisäksi tarkistaa, sijaitseeko oma kiinteistö tulvien vaara-alueella.
Saimaan vedet tulvivat Venäjälle
Tulvatilannetta yritetään pitää aisoissa lisäämällä järvien juoksutuksia. Esimerkiksi Päijänteellä juoksutuspato on kokonaan auki, ja Saimaalla lisäjuoksutuksia on tehty jo useita kuukausia.
Ensi viikolla Saimaan juoksutusta ollaan nostamassa 1 000 kuutiometristä 1 050 kuutiometriin sekunnissa. Tarvittaessa määrää voidaan nostaa 1 100 kuutioon, mihin Kaakkois-Suomen ely-keskuksella on maa- ja metsätalousministeriöltä saatu lupa.
Yli 1 000 kuution juoksutuksia ei ole tehty Saimaalla 1990-luvun alussa voimaan tulleen juoksutussäännön aikana kertaakaan.
Koistinen huomauttaa, että juoksutukset eivät kuitenkaan varsinaisesti ratkaise tulvaongelmaa.
– Juoksutukset aiheuttavat helposti ongelmia järvien alapuolisissa vesistöissä, Koistinen sanoo.
– Varmasti juoksutuksia voidaan vielä tarvittaessa kasvattaa, mutta silloin pitää miettiä, onko kasvattamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.
Esimerkiksi Saimaan tapauksessa juoksutukset kulkeutuvat lopulta Vuoksea pitkin Laatokkaan. Tulvavahingot näkyvät erityisesti Vuoksen alajuoksun rannoilla Venäjän puolella.
Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen Kaakkois-Suomen elystä sanoo, että juoksutusten lisäämisestä on keskusteltu Venäjän viranomaisten kanssa.
– Vesi on jo nyt korkealla Vuoksen alajuoksulla, Tuukkanen sanoo STT:lle.
– Oletettavaa on, että kun juoksutuksia nyt lisätään, vesi voi nousta siellä pelloille ja matalampia rantarakennuksia on kastumisvaarassa.