Hallituksen alv-korotus on jo todella tymäkkä: Tuleeko päälle vielä lisäsäästöjä?
Hallitus neuvottelee rahankäytöstä jälleen pian, sillä valmistelussa on poikkeuksellinen lisäbudjetti, kirjoittaa Olli Kuivaniemi.
Viime viikon kehysriihessä Petteri Orpon (kok) hallitus linjasi toimista julkisen talouden vahvistamiseksi. Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon tulevista vuosista, mutta vähemmän kuluvasta vuodesta.
Nyt valmistelussa on poikkeuksellinen lisäbudjetti, sillä sen kautta on tarve saada vahvistettua julkista taloutta kesken vuoden.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia ja 3,4 prosenttia ensi vuonna. Muun muassa näitä lukuja hallitus kehysriihessä tehdyillä linjauksilla pyrkii parantamaan, ja estämään EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumiseen.
Kehysriihen jälkeen hallitus kertoi, että nyt linjatuilla toimilla julkisen talouden alijäämä on pienemässä alle kolmeen prosenttiin ensi vuonna. Lisäksi hallitus on sitoutunut pitämään julkisen talouden alijäämän tänä vuonna alle 3,5 prosentissa.
”3,5 prosenttia on vähäisen poikkeaman yläraja”
VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja on aiemmin kertonut Kauppalehdelle, että EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan alijäämenettelyyn ei pitäisi joutua, jos julkisen talouden alijäämän kolmen prosentin ylitys on vähäinen ja väliaikainen.
”Tätä on tulkittu niin, että 3,5 prosenttia on vähäisen poikkeaman yläraja. Jos tulee tällainen vähäinen ylitys, seuraavana vuonna alijäämän pitää olla alle kolme prosenttia”, Kajanoja sanoi.
Hallituksella on siis paine päästä siihen, että tänä vuonna alijäämä on vähemmän kuin 3,5 prosenttia ja ensi vuonna vähemmän kuin kolme prosenttia.
Julkisen talouden alijäämänäkymään vaikuttaa muun muassa se, miten tiedot valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja sosiaaliturvarahastojen taloustilanteesta päivittyvät. Toisaalta budjettitaloudessa saadaan kevään mittaan lisätietoa siitä, miten alkuvuosi on mennyt.
Kehysriihen pöytäkirjamerkinnöistä ilmenee, että EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisen välttämiseksi hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavat lisätoimenpiteet osana tämän kevään lisätalousarvioprosessia.
Linjauksiin kuuluu yleisen arvonlisäverokannan korotus 25,5 prosenttiin viimeistään syyskuun alusta alkaen sekä tämän vuoden lisätalousarviovarauksen alentaminen 100 miljoonaan euroon.
Pöytäkirjamerkinnän mukaan hallitus varmistaa sopeutustoimien etenemisen ja ”päättää tarvittaessa korvaavista uusista säästöistä”.
Lisäbudjettiesitys toukokuussa
Parhaillaan vauhdittuvassa vuoden toisen lisäbudjetin valmistelussa onkin poikkeuksellinen kehys. VM:n verkkosivujen mukaan ministeriöiden lisätalousarvioehdotukset pitää tänään maanantaina toimittaa valtiovarainministeriöön.
Hallituksen lisätalousarvioneuvottelun on määrä olla tällä tietoa 21.5., ja lisäbudjettiesitys on tarkoitus pian sen jälkeen antaa eduskunnalle.
Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 1,5 prosenttiyksiköllä on todella tymäkkä verotoimi, joten voi olla, ettei muita julkista taloutta vahvistavia toimia tarvita lisäbudjetin yhteydessä.
Tosin veronkorotuksen tuotto riippuu siitä, milloin korotus tarkalleen ottaen tulee voimaan. Lisäksi lisäbudjetin tilanteeseen voi vaikuttaa muun muassa, niin alkuvuoden toteutunut talouskehitys budjettitalouden piirissä kuin myös mahdolliset välttämättömät lisämenotarpeet.
Kiinnostavaa on myös, millaisella marginaalilla hallitus pyrkii pääsemään julkisen talouden alijäämätavoitteiden paremmalle puolelle. Nähtäväksi jää, nousevatko lisäbudjetin yhteydessä keskusteluun menosäästöt.
Kuva tarkentuu osaltaan tämän viikon torstaina, kun julkisen talouden suunnitelman ohella julkaistaan kokonaisuutena valtiovarainministeriön uusi talousennuste. Se tarkentaa kuvaa julkisen talouden näkymästä, ja siitä kuinka kireä talouspolitiikan asetelma on.