Äärioikeistopuolue sotkeutui Vladimir Putinin rahoihin ja Kiinan vakoiluun – Nyt kannatus luisuu: ”Maineemme on pilalla”
Vielä jokin aika sitten Saksan äärioikeistopuolue AfD piti gallupeissa kakkossijaa, mutta nyt se uhkaa jäädä sosialidemokraattien taakse. Taustalla on hämärien Venäjä- ja Kiina-kytkösten paljastuminen.
Vakoiluskandaalien ravistelema äärioikeistopuolue Vaihtoehto Saksalle (AfD) putoaa gallupeissa ja on nyt tasoissa liittokansleri Olaf Scholzin sosialidemokraattisen puolueen kanssa.
Euractivin mukaan AfD on ollut Saksan toisiksi suosituin puolue kesäkuusta 2023, ja se hipoi jopa ykkösenä olevien kristillisdemokraattien lukuja. Nyt Europe Elects kuitenkin ennustaa sekä AfD:lle että sosialidemokraattien SPD:lle 16:ta paikkaa eurovaaleissa.
Vaikka kannatus on laskenut, nykyisen ennusteen mukaan äärioikeistopuolue olisi saamassa seitsemän meppiä enemmän kuin sillä on nyt.
Useat kohut ovat viime aikoina aiheuttaneet mainehaittaa puolueelle, jonka kärkinimistä on paljastunut hämäriä kytköksiä Venäjälle ja Kiinaan.
Politicon mukaan Dresdenin syyttäjät ovat avanneet tutkinnan syytöksistä, joiden mukaan Maximilian Krah, AfD:n ykkösehdokas eurovaaleissa, olisi ottanut meppinä vastaan rahaa Venäjältä ja Kiinasta. Krah on muun muassa matkustellut Kiinassa valmiiksi maksetuilla matkoilla.
Saksan poliisi on aiemmin pidättänyt Krahin parlamenttiavustajan vakoilusta Kiinan hyväksi. Avustajaa syytetään Euractivin mukaan Saksaan muuttaneiden kiinalaisten vakoilusta sekä Kiinan valtioita kiinnostavien tietojen välittämisestä Euroopan parlamentista.
Samaan aikaan AfD:n kakkosehdokasta Petr Bystronia epäillään lahjusten vastaanottamisesta Venäjältä. Saksalaislehti Der Spiegel paljasti huhtikuussa, että Bystron oli saanut 20 000 euroa henkilöiltä, joilla on kytköksiä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Lehden mukaan Bystron oli saanut rahat Kremlin propagandan levittämisestä.
Krah ja Bystron ovat kiistäneet syytökset. Tästä huolimatta mainehaitta on jo syntynyt eikä kaksikkoa ehdi enää heittää pois eurovaalilistoilta. Heidät on siksi pidetty piilossa: AfD:n johtajat Alice Weidel ja Tino Chrupalla kertoivat Krahin ja Bystronin jäävän pois puolueen eurovaalistartista, jotta ”vaalikampanjan tai puolueen maine ei vahingoittuisi”.
”Kansainvälinen maineemme on pilalla”, eräs AfD-lähde kuvailee Euractiville.
Kotimaassa laskevan kannatuksen lisäksi Venäjä- ja Kiina-kytköksien paljastuminen vaikeuttaa puolueen toimintaa EU-parlamentissa. Ranskan Kansallisen liittouman Marine Le Pen harkitsee uudelleen liittoumaansa AfD:n kanssa Euroopan parlamentin ID-ryhmässä. Suomesta perussuomalaiset kuului ID-ryhmään vuosina 2019–2023.
Osa AfD:n poliitikoista on yrittänyt kääntää Venäjä-syytökset valtapuolueiden lokakampanjaksi.
Skandaaleja on ollut viime aikoina useampia. Saksassa nähtiin valtavia protesteja tammikuussa, kun media paljasti AfD:n jäsenten osallistuneen Potsdamissa salaiseen kokoukseen, jossa suunniteltiin maahanmuuttajataustaisen ihmisten massakarkotuksia maasta.
Deutsche Welle uutisoi huhtikuun lopulla Saksan armeijan kapteenista, joka myönsi oikeudessa vakoilleensa Venäjän hyväksi. Myös tällä kapteenilla oli median mukaan kytköksiä AfD-puolueeseen.
Samaan aikaan Itä-Saksaa hallinneen kommunistipuolueen pohjalle syntyneestä Die Linkestä on irronnut uusi konservatiivinen ja euroskeptinen vasemmistopuolue Wagenknecht, joka syö äänestäjiä samankaltaisilla teemoilla kampanjoivalta AfD:ltä. Puolueen tilanne on siis kokonaisuudessaan vaikea.