Venäjän väitetyistä aikeista muuttaa merirajoja on ristiriitaisia mediatietoja

Tuoreeltaan ei ollut selvää, mitä Venäjän väitetyt aikomukset tarkoittaisivat käytännössä. LEHTIKUVA / AFP

Ilmo Ilkka, Kaisu Suopanki, Ayla Albayrak

Venäjän väitetyistä aikeista muuttaa merirajoja Itämerellä on liikkunut ristiriitaisia mediatietoja keskiviikon mittaan. Venäjän valtiollisten uutistoimistojen mukaan Venäjällä ei ole aikomustakaan yksipuolisesti siirtää Suomen ja Liettuan vastaisia merirajoja Itämerellä.

Aiemmin kuitenkin useat ulkomaiset mediat, mukaan lukien Moscow Times ja Kyiv Independent, kertoivat asiasta julkaistun luonnosasiakirjan Venäjän hallinnon verkkosivuilla.

Perusteluina Venäjän havittelemille muutoksille mainittiin, että rajojen perusteina vuosikymmeniä käytetyt merikartat eivät sen mukaan olleet riittävän tarkkoja eivätkä "vastaa täysin nykyistä geografista tilannetta".

Puolustusministeriön valmistelemaa asiakirjaa ei keskiviikkoaamuna päästy tutkimaan sen linkistä ainakaan ulkomailta käsin. Suomella ei ole ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan asiasta virallista tietoa eikä Venäjä ole ottanut yhteyttä asiasta.

Valtosen mukaan merirajojen tarkistaminen on muun muassa kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa toimintaa. Hän arvioi, että Venäjällä voi hyvinkin olla sellaisia merirajoihin liittyviä tarpeita, jotka ovat kansainvälisten sopimusten mukaisia.

Venäläiset uutistoimistot Tass ja Interfax uutisoivat puoliltapäivin diplomaattilähteeseen nojaten, etteivät uutiset Venäjän aikeista pitäisi lainkaan paikkaansa.

- Venäjän aluevesien, talousvyöhykkeen, rannikon (maa-aluetta jatkavan) mannerjalustan tai Venäjän federaation rajalinjaa Itämerellä ei ollut aikomus eikä niitä aiota tarkistaa, lähde sanoi Tassin mukaan.

"Hybridivaikuttamisen keinot ovat monet"

Itä-Suomen yliopiston monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine toppuuttelee tilanteen tulkintoja ennen kuin asiasta tiedetään enemmän.

- Mikäli tulkitsin oikein tuota tietoa, jota uutislähteistä luin, kyse on siitä, että he ovat tarkentamassa tiettyjä koordinaattipisteitä, Laine sanoo.

Vuonna 1985 laskettuihin karttapisteisiin tehdään professorin mukaan tarkennuksia jatkuvasti, koska maanmittauksen tavat ovat sittemmin tarkentuneet.

- Jos kyse on tällaisesta, niin en kantaisi suurta huolta, mutta jos kyse ei ole vain tarkennuksesta vaan siirtämisestä, silloin tilanne on vakava. Silloin kyseessä on sopimusrikkomus ja uhittelu, Laine sanoi keskiviikkoaamuna.

Mikäli Venäjä oikeasti suunnittelee siirtävänsä merirajoja, kyse on Laineen mukaan ennen kaikkea kiusanteosta.

- Hybridivaikuttamisen keinot ovat monet, Laine sanoi.

Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jolloin Venäjä välineellisesti maahantulijoita rajoille.

- Sehän sai Suomen yhteiskunnan varsin sekaisin. Keskustelu alkoi siitä ja sehän on vallinnut tähän päivään asti. Hybridivaikuttamisen pyrkimyksenä on vastustajan resilienssin heikentäminen, Laine jatkoi.

Merialueiden rajat on säädetty tarkasti kansainvälisissä sopimuksissa sen mukaan, montako meripeninkulmaa maa-alueista aluevedet kattavat. Laine näkee Venäjän toiminnan ennen kaikkea uhitteluna.

- Tässähän tavallaan halveksitaan sellaista sääntöpohjaista tapaa hoitaa kansainväliset suhteet ja ymmärtää maailmaa ylipäätään. Näytetään, että me pystymme yksipuolisesti tekemään tällaisia päätöksiä, eikä meitä kiinnosta teidän sääntönne, lakinne tai mielipiteenne.

Professori: Voi olla vastalause Venäjältä

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan luonnoksen merkitystä oli vielä vaikea arvioida, mutta hän sanoi sen voineen olla vastalause keskustelulle Venäjän öljyliikennettä hoitavien tankkerien rajoittamisesta Tanskan salmissa. Suomen ulkoministeriökin on näkyvästi osallistunut keskusteluun asiasta.

Teivainen muistutti brittiläisen Guardian-lehden uutisoineen vasta eilen siitä, että Suomi ja Britannia olivat keskustelleet siitä, kuinka Venäjän öljytankkerien liikkumista voitaisiin rajoittaa.

- Tämä luonnos ei tietenkään ole vastaus ulkoministeri Valtosen Guardianissa eilen julkistettuun kommenttiin, mutta jo jonkin aikaa jatkunut keskustelu tankkereista voi olla yksi mahdollinen motiivi, Teivainen arvioi STT:lle keskiviikkoaamuna.

Teivaisen mukaan yksi mahdollisuus on, että Venäjä esittää nyt vastalauseensa ja osoittaa toimillaan, että silläkin on pelimerkkejä.

Myös usein toistellut puheet siitä, että Itämerestä on tullut "Naton sisämeri", on saattanut vaikuttaa, professori sanoo.

- Kaliningradin alue ja Pietarin lähistön alueet ovat jääneet vähän ahtaalle, kun Itämeren ympärillä on nyt enemmän Nato-maita.

Teivaisen mukaan Venäjällä todennäköisesti tiedetään, millainen vastaus Suomesta tulee sille, jos Venäjä ilmoittaa yksipuolisesti rajamuutoksista.

- Meillä on sodat vielä tuoreessa muistissa, kuinka Venäjältä lähdettiin ehdottamaan rajamuutoksia. Venäjällä todennäköisesti tiedetään, että tällaisella ilmoituksella on aika huono kaiku, ja siten voidaan pyrkiä tuomaan esiin niitä seurauksia, joita Suomen Nato-jäsenyydellä Venäjä oli varoittanut olevan.

Entä voiko tämä johtaa sotaan?

- Tokihan tämä lisää jännitteitä. Tässä on ilmassa aika paljon kaikenlaista, joka voi johtaa Ukrainan sodan eskalaatioon. En itse usko, että syytä on paniikkiin tällä hetkellä.

Tavoitteena harmaa alue

Venäläisen talouslehden RBK:n mukaan Venäjän ulkoministeriötä olisi jo ohjeistettu viemään kopiot uusista kartoista YK:n pääsihteerille. Mahdollisten muutosten odotettaisiin lehden mukaan tulevan voimaan ensi vuoden tammikuussa.

Tuoreeltaan ei ollut selvää, mitä väitetyt aikomukset tarkoittaisivat käytännössä. Muutos koskisi rajoja Suomenlahden itäosassa ja muun muassa Baltijskin sekä Zelenogradskin kaupunkien lähistöllä. Lisäksi rajojen siirtäminen koskisi muun muassa Somerin, Suursaaren ja Ruuskerin saarien edusta-alueita.

Asiakirjaluonnoksen nähneen Ylen mukaan siinä ei vaikuttaisi olevan selventävää karttaliitettä.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia -tutkimusohjelman vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau kertoi Helsingin Sanomille, että toteutuessaan muutoksella olisi "poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia Itämeren alueelle." Venäjä loisi hänen mukaansa uuden "harmaan alueen" Venäjän ja lännen rajalle.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak otti asiaan kantaa X-viestipalvelussa. Hänen mukaansa Suomen Merivoimille pitäisi antaa merenkulunvapautta koskeva tehtävä muutoksen kohteena oleville alueille, jotta "Venäjälle osoitetaan, ettei sen unilateraalia ilmoitusta rajojen muuttamisesta Suomenlahdella hyväksytä."

---

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.35.