Keva: Kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta heikentyneet rajusti
Kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti, käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.
Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.
Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.
Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä. Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.
Taloustilanne kalvaa
Barometrin avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.
Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.
Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.
Barometria varten haastateltiin myös hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.
Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät toivat vastauksissaan esiin rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.
Hyvinvointialueiden virkamiesjohto toi esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on lyhyt ja sopeutussummat euromääräisesti tiukkoja.
- Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.
Lomautuksia ja irtisanomisia enemmän hyvinvointialueilla
Synkistä talousnäkymistä huolimatta 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole tänä vuonna suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä 30 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia, kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.
Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttaman kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja niiden ylin virkamiesjohto.
Vastauksia saatiin yhteensä 947, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3. Kuntien ja alueiden poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,0 ja virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15,0.
Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.