Euroalueen inflaatio hidastui hiuksenhienosti kesäkuussa – Suomessa jälleen euroalueen hitain inflaatiovauhti

Suomessa kuluttajahinnat kallistuivat vuoden takaisesta 0,6 prosenttia. LEHTIKUVA / Eelis Berglund

Tuomas Savonen

Kuluttajahintojen nousu hidastui euroalueella kesäkuussa 2,5 prosenttiin toukokuun 2,6 prosentista, kertoo EU:n tilastolaitos Eurostat.

Ruoka, alkoholi ja tupakka olivat Eurostatin mukaan euroalueella kesäkuussa 2,5 prosenttia kalliimpia kuin viime vuonna samaan aikaan. Energian hinnat kallistuivat samaan aikaan vain 0,2 prosenttia. Palveluiden hinnat sen sijaan kallistuivat 4,1 prosenttia.

Euroalueen alhaisin inflaatio mitattiin kesäkuussa Suomessa, missä kuluttajahinnat kallistuivat vuoden takaisesta 0,6 prosenttia. Suomen jälkeen toiseksi alhaisin inflaatio mitattiin Italiassa, missä kuluttajahinnat kallistuivat 0,9 prosenttia.

Kovinta vauhtia kuluttajahinnat nousivat Belgiassa, missä nousua mitattiin 5,5 prosenttia. Belgian jälkeen kovin inflaatiovauhti mitattiin Espanjassa, missä kuluttajahinnat nousivat 3,5 prosenttia.

Suomessa inflaatio kiihtyi rahtusen

Suomessa EU-sääntöjen mukaan mitattu inflaatio kiihtyi rahtusen toukokuuhun verrattuna, sillä tuolloin kuluttajahinnat kallistuivat Tilastokeskuksen mukaan vain 0,5 prosenttia.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat halpenivat Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 0,4 prosenttia vuoden takaisesta. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet puolestaan halpenivat 0,9 prosenttia.

Alkoholijuomat ja tupakka kallistuivat 4,3 prosenttia vuoden takaisesta. Vaatetus ja jalkineet puolestaan kallistuivat 3,4 prosenttia.

Kuukausitasolla tarkasteltuna kuluttajahinnoissa ei tapahtunut muutosta toukokuusta kesäkuuhun.

EU-sääntöjen mukaisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista, rahapelejä eikä kulutus- ja muiden luottojen korkoja.

"EKP:n korkotaso liian korkea"

Suomen Yrittäjien ekonomistin Roope Ohlsbomin mukaan Suomen matalaksi laskenut inflaatio selittää osaltaan kuluttajien kevään aikana kasvuun kääntynyttä luottamusta omaan ja Suomen talouteen, kun inflaatio on selätetty ja kuluttajien ostovoima kasvussa.

Ohlsbomin mukaan Suomi on joutunut kärsijän rooliin muuta euroaluetta alhaisemman inflaationsa vuoksi.

- Suomen kuluttajahintojen muutosnopeus on alittanut selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen kysyntää rajoittavan kireän korkopolitiikan vuoksi. Nykyinen korkotaso on meille edelleen liian korkea, Ohlsbom kirjoittaa sähköpostikommentissaan.

Ohlsbom kiinnittää huomiota euroalueen palvelujen korkeaan inflaatioon, jonka vuoksi on epävarmaa, kuinka monta ja minkä suuruisia koronlaskuja lähiaikoina nähdään.

- Esimerkiksi vain yksi 0,25 prosenttiyksikön lasku loppuvuoden aikana olisi Suomen taloudelle auttamatta liian hidas tahti. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että korkoja lasketaan mahdollisimman ripeällä vauhdilla, Ohlsbom kirjoittaa.

Euroalueella reippaita palkankorotuksia

Myös OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kiinnittää sähköpostikommentissaan huomiota euroalueen palvelujen kallistumiseen.

Hännikäisen mukaan Euroopan keskuspankki on jo pidemmän aikaa kantanut huolta reippaana säilyneistä palkankorotuksista, jotka ovat ruokkineet palveluhintojen nousua.

Hännikäinen arvioi, että keskuspankki haluaa nähdä palkkakehityksen rauhoittumisen ennen kuin se uskaltaa muuttaa selvemmin korkopolitiikkaansa.

- Ennakoimme keskuspankin tekevän seuraavan 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun syyskuussa ja laskevan korkoja tämän vuoden puolella vielä joulukuussa. Koronlaskuodotus on vahvasti ehdollinen euroalueen inflaation hidastumiselle ja siksi rahapolitiikkanäkymään liittyy edelleen merkittävästi epävarmuutta, Hännikäinen kirjoittaa.