Trumpille iso voitto – USA:n vaalien panokset nousivat juuri merkittävästi
Yhdysvaltain korkein oikeus varmisti maanantaina, että Donald Trump on suojassa joiltakin liittovaltion rikossyytteiltä.
Viikko alkoi Yhdysvaltain demokraateille huonommin kuin edellinen päättyi.
Jatkokautta presidenttinä tavoitteleva Joe Biden epäonnistui viime torstain vaaliväittelyssä ex-presidentti Donald Trumpia vastaan niin pahasti, että nyt monet demokraatit toivovat, että Biden astuu syrjään ja puolue nimittää uuden kandidaatin.
Maanantaina maan korkein oikeus puolestaan linjasi, että maan presidenteillä on suoja rikossyytteitä vastaan toimista, joita he ovat tehneet presidenttikautensa aikana virkatehtävissä.
Syytesuojaa ei kuitenkaan ole epävirallisista toimista.
”Presidentti ei nauti immuniteettia epävirallisista toimista, eivätkä kaikki presidentin toimet ole virallisia. Presidentti ei ole lain yläpuolella”, kirjoittaa päätuomari John Roberts päätöksessä.
Korkeimman oikeuden 6–3 äänin jakautunut päätös noudatti oikeuden konservatiivi–liberaali-jakolinjaa. Päätöksen puolesta äänesti joko kokonaan tai osittain kuusi tuomaria.
Tapaus koskee loppiaisen 2021 kongressivaltausta ja liittovaltion syytteitä, joiden mukaan Trump pyrki kumoamaan vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen. Tuolloin Trump hävisi vaalit Bidenille, mutta kieltäytyi hyväksymästä tappiotaan.
Eriävän mielipiteen kirjoittanut korkeimman oikeuden tuomari Sonia Sotomayorin mukaan linjaus tosiasiallisesti asettaa presidentin – paitsi Trumpin, mutta myös muut saman viran haltijat – lain yläpuolelle.
”Kun hän [presidentti] käyttää virallisia valtuuksiaan millään tavalla, [oikeuden] enemmistön päätöksen perusteella hän on suojassa rikossyytteiltä”, Sotomayor kirjoittaa.
Sotomayor ei säästele sanojaan. Hänen mukaansa presidentillä on päätöksen perusteella syytesuoja, vaikka hän antaisi laivaston erikoisjoukoille määräyksen salamurhata poliittinen kilpailijansa, järjestäisi sotilasvallankaappauksen pysyäkseen vallassa tai ottaisi lahjuksen vastineeksi armahduksesta.
Kiire tulee
Koska korkein oikeus ei selkeästi linjannut, mitä viralliset ja epäviralliset toimet ovat, pallo siirtyy nyt alemmille oikeusasteille.
Ratkaisu on tuomari Tanya Chutkanin käsissä, sillä hän johtaa vaalituloksen kumoamisyritystä koskevaa oikeuskäsittelyä. Chutkanin määriteltäväksi jää, mitkä Trumpin tekemisistä määritellään presidentin virassa ja mitkä yksityishenkilönä tehdyiksi toimiksi – ja mistä toimista ex-presidenttiä voidaan syyttää.
Korkein oikeus jätti tulkinnanvaraiseksi muun muassa kysymyksen siitä, toimiko Trump viran suojissa silloin, kun hän yritti painostaa varapresidentti Mike Penceä hylkäämään vaalituloksen.
Chutkan on aiemmin antanut kovia tuomioita Capitol-kukkulan valtauksesta syytetyille.
”Sillä on oltava seurauksia, jos osallistuu väkivaltaiseen yritykseen kaataa hallitus”, tuomari sanoi yhdessä oikeudenkäynneistä.
Chutkan myös määräsi, vastoin Trumpin toiveita, valtausyritystä koskevat asiakirjat luovutettavaksi edustajainhuoneen tapausta tutkineelle komitealle marraskuussa 2021. Tuolloin tuomari kirjoitti päätöksessään, että presidentit eivät ole kuninkaita, eikä asianomistaja ollut tuolloin presidentti.
”On mahdollista, että tuomari Chutkan saattaa todeta, että jotkin Trumpin teoista olivat epävirallisia ja siten koskemattomuuden olettaman ulkopuolella”, sanoo Cornellin yliopiston perustuslakioikeuden professori Michael Dorf Politico-lehdelle.
Dorf kuitenkin lisää, että päätöksen tekemiseen ei todennäköisesti ole tarpeeksi aikaa ennen 5. marraskuuta järjestettäviä presidentinvaaleja.
Oikeudenkäynti tuskin koskaan alkaakaan, jos Trump voittaa vaalit.