Suomen peltomaista löytyy yleisesti torjunta-ainejäämiä, kertoo Luken tutkimus
Luken mukaan kasvukausi Suomessa on lyhyt, mikä voi rajoittaa torjunta-aineiden hajoamista. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Markus Puolakanaho
Suomen peltomaista löytyy yleisesti jäämiä torjunta-aineista, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus.
Vähintään yhden torjunta-aineen jäämiä löytyi yli 80 prosentista maaperänäytteistä. Lähes kolmanneksessa näytteistä löytyi jäämiä yli viidestä eri torjunta-aineesta. Seitsemässä prosentissa näytteistä löytyi yli kymmenen eri jäämää.
Useimmin löydetyt torjunta-aineet olivat glyfosaatti ja sen hajoamistuote aminometyylifosfonihappo eli AMPA.
Rikkakasvien torjuntaan käytetyt MCPA ja fluroksipyyri sekä sienitautien torjunta-aineet, kuten imatsaliili, olivat myös yleisten jäämien joukossa. Näytteet otettiin vuonna 2018.
Näytteistä löytyi myös sittemmin kiellettyjä aineita, kuten vuonna 2018 kiellettyä propikonatsolia ja vuonna 2019 kiellettyä klotianidiinia. Muutamista näytteistä löytyi myös DDT:tä, jonka käyttö on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1975 lähtien.
Lyhyt kasvukausi voi rajoittaa hajoamista
Luke toteaa tiedotteessaan, että maataloudessa käytetään usein hyvän sadon takaamiseksi torjunta-aineita tuholaisten ja kasvitautien hallintaan. Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat kuitenkin yleensä Suomessa paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Kasvukausi Suomessa on lyhyt, mikä voi Luken mukaan rajoittaa huomattavasti torjunta-aineiden hajoamista.
Tutkimuksessa huomattiin, että viljelykiertohistoria vaikuttaa pitoisuuksiin. AMPA- ja glyfosaattijäämien pitoisuudet olivat merkittävästi korkeampia viljavaltaisessa viljelykierrossa kuin nurmi- tai vilja-nurmivaltaisessa viljelykierrossa.
Riski ympäristöille pääosin pieni
Suurimmassa osassa tutkituista pelloista riski ympäristölle oli Luken mukaan pieni. Tutkimuksen mukaan noin viidesosassa viljapelloista jäämien ympäristölle aiheuttama riski oli keskisuuri.
Useimmilla vihannespelloilla riski oli kohtalainen tai suuri. Vihannespeltojen määrä tutkimuksessa oli pieni, ja niissä näytteet otettiin keskellä kasvukautta, jolloin torjunta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan.
Tutkimuksessa selvitettiin lähes 200 torjunta-aineen ja niiden hajoamistuotteiden esiintymistä noin 150 peltoalalla Suomessa.
Luken tiedotteen mukaan kyseessä on ensimmäinen koko maan kattava tutkimus torjunta-ainejäämistä Suomessa.