Hurahtivatko nuoret Vladimir Putiniin? – Tutkija nostaa esiin kylmäävät tulokset

Presidentti Vladimir Putin yrittää istuttaa julmaa ja itsevaltaista politiikkaansa Venäjän nuorisoon. Nyt on saatu merkki siitä, että se saattaa onnistua, arvioi historioitsija Ian Garner.

Venäjän nuori sukupolvi saattaa jatkaa äärinationalistista ja putinistista politiikkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen, arvioi Venäjän propagandaan erikoistunut historioitsija Ian Garner. Presidentti Vladimir Putin elää vaihtoehtotodellisuudessa, jossa nuoriso on vahvasti mukana Kremlin politiikassa, hän kirjoittaa The Moscow Timesissa.

Nuorison kapinasta Venäjällä on puhuttu pitkään. Heitä on aika ajoin nähty sotaa vastustavissa mielenosoituksissa, minkä vuoksi uhan Putinin vallalle on katsottu tulevan nuorilta venäläisiltä.

The Chicago Council on Global Affairsin julkaisema mielipidekysely Venäjältä kertoo kuitenkin toisenlaista kieltä. Garner kuvailee 18–35-vuotiaille venäläisille tehtyä kyselyä merkittävimmäksi sitten maan hyökättyä Ukrainaan. Hänen mukaansa kyselystä käy ilmi, että nuoret venäläiset ovat vastaanottavia Kremlin yhä väkivaltaisemmalle ja autoritaarisemmalle viestille kuin mitä nuoria protestoijia seuraava länsimaiden uutisointi antaa ymmärtää.

Garnerin mukaan valtion ylläpitämät puolisotilaalliset nuorisojoukot ovat kasvattaneet jäsenmääriään merkittävästi. Patrioottisia arvoja ja sotilastaitoja lapsille opettava Nuorison Armeija (Yunarmiya) pystyy hädin tuskin vastaamaan jäsenmäärien kasvamisesta johtuviin vaatimuksiin, Garner kirjoittaa. Monet nuoret venäläiset oppivat nyt putinismia luokkahuoneiden ulkopuolella.

Vladimir Putin ja hänen propagandistinsa esittävät tilanteen niin, että Venäjän nuoriso on spontaanisti innoissaan hänen hallinnostaan. Putin esiintyy myös mielellään nuorisolle: ennen presidentinvaaleja hän vieraili hallinnon järjestämillä nuorisofestivaaleilla Krasnodarissa puhumassa tuhansille osallistujille.

Kumpi todellisuus on totta, Garner kysyy. Onko Venäjän nuoriso sorrettu putinismin alle ja kaipaa vapauteen? Vai ovatko nuoret hurahtaneet Kremlin viestiin, kuten Venäjä propagandassaan esittää?

Garner huomauttaa, että kyselyn mukaan 82 prosenttia venäläisistä nuorista on ylpeä Venäjän kansalaisuudesta, huolimatta hallinnon laittomuuksista koti- ja ulkomailla. Samaan aikaan vain 13 prosenttia nuorista ilmoitti, että heidän poliittiset näkökulmat eroavat merkittävästi vanhemmistaan.

Garnerin mukaan Venäjän armeijan väkivalta Ukrainassa, nationalistinen ja militaristinen propaganda kouluissa sekä protestoijien ja seksuaalivähemmistöjen väkivaltainen tukahduttaminen eivät näytä murentaneet kansallista ylpeyttä tai saaneet nuoria venäläisiä torjumaan putinismia.

Kyselyn mukaan 48 prosenttia venäläisnuorista pitää demokratiaa parhaana hallintomuotona. Garnerin mukaan tämä ei välttämättä merkitse käännettä länsimaisen liberalismin puoleen, koska Putinin valeuutisten täyttämässä vaihtoehtotodellisuudessa Venäjä on jo demokratian perikuva. Kyselystä selviää myös, että vain harvat nuoret äänestävät tai osallistuvat muuten politiikkaan.

Garner korostaa, ettei kyselyn tuloksia pitäisi ylitulkita. Siitä huolimatta ne kertovat viestiä siitä, että putinismi voi jatkaa elämäänsä myös Vladimir Putinin jälkeen.