Naton kärsivällisyys Unkariin alkaa loppua – Ministeri Häkkänen: ”Lähti painava viesti”

Muiden jäsenmaiden kärsivällisyys Unkarin suhteen alkaa olla loppu. Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi pitäisi nyt saada maaliin.

Sotilasliitto Naton jäsenmaiden puolustusministerit olivat torstaina koolla Brysselissä.

Puolustusministerikokouksen aiheina olivat uudet puolustussuunnitelmat, puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin tehostaminen ja Ukrainan tukeminen.

Suomea kokouksessa edusti puolustusministeri Antti Häkkänen (kok). Hänen mukaansa kokous oli painava kahdesta syystä.

”Agenda oli painava ja tilanne on varsin akuutti. Venäjä on pistänyt koneistonsa sotatalouden moodiin ja saa liittolaisia ja tukea maailmalta.”

Häkkäsen mukaan Suomi ilmaisi kokouksessa omia näkemyksiään siitä, miten Naton ja Suomen puolustusta integroidaan yhteen.

Suomen tavoitteena on, että Pohjoismaat toimivat jatkossa Norfolkin esikunnan alla, mutta sen alle pitää perustaa meri-, maa- ja ilmavoimien alaesikunnat.

”Suomi on ilmaissut valmiutta maavoimien alaesikunnan isännöintiin, koska meillä on maavoimaosaamista ja 1 300 kilometriä rajaa suojeltavana.”

Suomi ilmaisi myös kantansa Naton eteentyönnetyn puolustuksen osioon. Suomella ei ole tarvetta pysyviin Naton taisteluosastoihin.

Suomi on kuitenkin tunnistanut tarpeen luoda ”sellaista Naton läsnäoloa, jolla edesautetaan harjoittelevien ja tositilanteessa taistelevien joukkojen saapumista ja johtamista”.

Tämä voisi tarkoittaa Naton eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen esikuntaosaa.

Suomi haluaisi tarjota myös osaamistaan tiedustelu- ja valvontajärjestelmien kattamiseen Pohjois-Euroopassa. Suomi voisi siis tukea liittokuntaa riittävän tilannekuvan muodostamiseksi pohjoisilla alueilla.

Trumpin kommentit otetaan vakavasti

Puolustusministerikokousta varjostivat Yhdysvaltain presidentiksi uudelleen pyrkivän Donald Trumpin lausunnot.

Trump antoi viikonloppuna kampanjatilaisuudessaan Etelä-Carolinassa ymmärtää, että Venäjä saisi hyökätä sellaiseen Nato-maahan, joka ei maksa osuuttaan puolustuksesta.

”Ei, en suojelisi teitä. Itse asiassa kannustaisin heitä [Venäjää] tekemään mitä ikinä tahtovatkaan. Sinun täytyy maksaa laskusi”, Trump totesi.

Esimerkiksi Puolan kansallinen turvallisuusvirasto arvioi joulukuussa, että Venäjä voisi hyökätä Natoa vastaan noin kolmen vuoden kuluessa.

Kuinka huolissanne olette tilanteesta?

”Uhka-arvio Venäjästä on lähes kaikilla Nato-mailla sama. Miten siitä puhutaan ulospäin, siinä on eroavaisuuksia. Suomi tietää ja tuntee naapurinsa hyvin. Venäjä voi olla arvaamaton ja sotilaallinen uhka Ukrainan sodan jälkeen myös muulle Euroopalle”, Häkkänen totesi.

Hänen mukaansa puolustusministerikokouksen pääviesti Venäjän suhteen oli se, että Nato-liittolaiset haluavat vähentää Venäjän tulevaa, mahdollista uhkaa varautumalla.

”Uhka vähenee, kun meillä on vahvempi ja yhtenäisempi puolustus ja enemmän puolustusmateriaaleja ja resursseja.”

Häkkäsen mielestä Trumpin lausunnot otetaan nyt vastaan eri tavalla kuin 7–8 vuotta sitten, koska turvallisuustilanne on muuttunut.

Eurooppa vahvistaa omaa puolustustaan

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esitteli puolustusministerikokouksessa lukuja siitä, kuinka eurooppalaiset liittolaiset ovat lisänneet puolustusmenojaan.

Vuonna 2014 Naton eurooppalaiset jäsenmaat käyttivät 1,47 prosenttia yhteenlasketusta bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Tämä luku on noussut tasaisesti vuosikymmenen aikana, ja osuus on tasan kaksi prosenttia tänä vuonna.

Kaksi prosenttia bkt:sta on minimiosuus, johon Nato-liittolaiset ovat Vilnan huippukokouksessa sitoutuneet. Sen pitäisi olla ”lattia, ei katto”.

Stoltenberg sanoi, että viime vuonna Euroopan Nato-maat ja Kanada kasvattivat puolustusmenojaan reaalisesti 11 prosenttia.

Häkkäsen mukaan paine kasvaa siihen, että Washingtonin huippukokouksessa niiden maiden, jotka eivät yllä puolustusmenoissa kahteen prosenttiin, on tehtävä lupauksia.

”Euroopan maiden pitää maksaa enemmän. Ihan jo Venäjästä ja meidän omasta turvallisuustilanteestamme johtuen, ei pelkästään USA:n presidentinvaalilausuntojen vuoksi.”

Kärsivällisyys alkaa olla loppu

Ruotsin Nato-jäsenyys on edelleen jumissa, koska Unkarin parlamentti ei ole ratifioinut Ruotsin hakemusta.

Unkarin parlamentti kokoontuu seuraavan kerran 26. helmikuuta.

Häkkäsen mukaan puheenvuorot Ruotsin Nato-jäsenyyden maaliin saamiseksi alkoivat puolustusministerikokouksessa käydä jo ”aika kärkkäiksi” laajalla rintamalla.

”Kärsivällisyys alkaa olla loppu. On yksi maa, joka järjestää tällaista aivan ylimääräistä päänvaivaa, mutta silti nauttii liittokunnan yhteistä suojaa ja EU:n tuomia hyötyjä. Tämä herätti tänään erittäin paljon närkästystä, josta lähti Unkarin hallitukselle painava viesti.”