Venäjän asevoimissa käynnissä mylläys Suomen rajan lähellä – Arvio: Oletus Nato-yhteenotosta on jo tehty Kremlissä

Onko Kremlissä jo tehty oletus, että yhteenotto Naton kanssa on tulossa, ja sotilaallinen mylläys on valmistautumista siihen? Tämänsuuntaisia arvioita julkisuudessa on esitetty.

Venäjän asevoimissa on käynnissä mylläys, kun sotilaspiirejä järjestellään uudelleen. Maan puolustusministeri Sergei Šoigu tapasi sotilasviranomaisia tiistaina ja käsitteli myös Venäjän aikeita vahvistaa Moskovan ja Leningradin sotilaspiirejä, raportoi ajatushautomo ISW.

Jo aiemmin venäläismedia on kertonut, että Venäjä on sijoittanut uudelle Suomen rajan vastaiselle Leningradin sotilaspiirille Iskander-M-ohjusjärjestelmiä.

Šoigu kertoi merkittävistä muutoksista asevoimiin jo maaliskuussa. Aikeena on luoda kaksi uutta armeijaa, jotka sisältävät 14 divisioonaa ja 16 prikaatia. Kyseessä olisi suuri panostus, ja epäilyksiä ja ihmetystä on herännyt heti siitä, miten Venäjä voisi nämä muutokset toteuttaa. Hyökkäyssodan tappiot Ukrainassa ovat edelleen suuret.

ISW:n mukaan Šoigu on myös kertonut joukkojen vahvistamisesta Karjalan alueella.

Nämä toimet eivät sinänsä ole uusia Venäjältä, sillä se ilmoitti jo loppuvuonna 2022 tehostavansa asevoimaansa Suomen rajan läheisyydessä vastauksena Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen aikeille. Nyt molemmat maat ovat puolustusliiton jäseniä. Venäjä on kaavaillut tuplaavansa Suomen ja Baltian maiden rajojen lähellä olevat joukkonsa.

Venäjä valmistautuu sotilaalliseen yhteenottoon Naton kanssa, arvioidaan

ISW:n arvio on raju: Venäjän armeijamylläyksen tarkoituksena on valmistautua sotilaalliseen yhteenottoon Naton kanssa. Tosin samanlaisen arvion antoivat Viron tiedusteluviranomaiset jo helmikuussa.

Viron ulkomaantiedustelun johtaja Kaupo Rosin sanoi medialle tuolloin, että Venäjä on valinnut pitkäaikaisen vastakkainasettelun tien ja Kreml todennäköisesti olettaa konfliktia Naton ja Venäjän välillä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Financial Timesin mukaan Viro vahvistaa nyt rajaansa Venäjän hyökkäyksen uhan vuoksi ja samanlaisia hankkeita on tekeillä muuallakin Baltiassa. Siellä johtajat uskovat, että Baltia on se paikka, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin testaisi Natoa, jos testaisi.

Samaan aikaan lehti kuitenkin raportoi, että turvallisuudentunne on kasvanut Baltiassa Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon. Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoo FT:lle Venäjän ymmärtävän, että Natoon hyökkääminen on mahdotonta, joten Venäjä pyrkii pelottelemaan psykologisesti.

USA otti aina pataan Venäjältä sotapelissä – Suomi ja Ruotsi käänsivät koko tilanteen, sanovat tutkijat nyt

Latvialaisarvio: Kaksi vaihtoehtoa yhteenotolle

FT kuitenkin kirjoittaa, että vaikuttaisi siltä, että oletus yhteenotosta Naton kanssa on jo tehty Kremlissä – ja kun tällainen oletus tehdään, siihen myös valmistaudutaan.

Latvian entinen turvallisuusneuvonantaja ja tiedustelujohtaja Jānis Kažociņš arvioi, että Venäjän yhteenotto Naton kanssa voisi tapahtua kahdella tavalla. Jos Venäjä menestyisi laittomassa hyökkäyssodassaan Ukrainassa, se voisi tehdä yllätyshyökkäyksen Baltiaan. Jos se taas ei menestyisi Ukrainassa, se turvautuisi hybriditoimiin, jotka eivät ylitä sodan rajaa.