USA varoitti mutta Venäjä ei uskonut – Seuraus tuli salaa ja Ukraina iski heti uudella kyvyllä, Reuters kertoo
Yhdysvallat vastasi Venäjälle lahjoittamalla pitkän kantaman Atacms-ohjuksia Ukrainalle, jonka kyky iskeä Venäjän syvyyteen kohentuu.
Ukraina on ehtinyt käyttää Yhdysvaltain sille vaivihkaa lahjoittamia, pidemmän kantaman Atacms-ohjuksia (Army Tactical Missile System) jo kaksi kertaa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Reutersin haastatteleman, nimettömänä pysyttelevän viranomaislähteen mukaan ensimmäinen ohjusisku tehtiin Krimin niemimaalla sijaitsevaan venäläisten lentotukikohtaan huhtikuun 17. päivän pikkutunteina.
Etulinjasta kohteeseen oli matkaa 165 kilometriä, kun uusien ohjusten kantama on 300 kilometriä.
Kantamaltaan noin 150 kilometrin Atacms-variantteja lähetettiin Ukrainaan jo viime syksynä. Presidentti Joe Bidenin hallinto jahkaili pidemmälle lentävien ohjusten lähettämisen kanssa kuukausia, kunnes Venäjä alkoi käyttää Pohjois-Koreasta hankittuja pitkän kantaman ohjuksia Ukrainan sodassa, vastoin Yhdysvaltain varoituksia. Venäjä otti kohteikseen myös Ukrainan kriittistä infrastruktuuria.
”Me varoitimme Venäjää tällaisesta”, viranomaislähde kertoo.
Tammikuussa Yhdysvaltain asevoimat löysivät myös keinon lähettää ohjuksia Ukrainaan ilman, että USA:n oma valmius vaarantuisi. Niinpä jo maaliskuun 12. päivänä hyväksytty 300 miljoonan dollarin apupaketti sisälsi pidemmän kantaman ohjuksia, ja tuoreessa paketissa niitä lähetetään Ukrainaan lisää.
Trumpin yllätyskäänne oli ”mestarillinen”, sanoo Markku Ruotsila – Putinia vastaan käytössä ”hullun miehen” taktiikka
Katso upotus täältä
Australian maavoimien kenraalimajuri evp ja strategian tutkija Mick Ryan arvioi, että uudet Atacmsit kohentavat Ukrainan kykyä operatiivisiin iskuihin. Termillä Ryan tarkoittaa iskuja, joilla heikennetään Venäjän joukkojen kokoa, laatua ja koheesiota jo ennen kuin ne joutuvat varsinaisiin taisteluihin. Syvyyteen tehtäviä iskuja ilmatorjuntaa, logistiikkaa, komentopaikkoja ja reservijoukkojen kokoontumispaikkoja vastaan siis.
Ryan ennustaa, että Venäjä joutuu siirtämään osaa logistiikastaan entistä kauemmaksi etulinjan joukoista, mikä tekee itäisen ja eteläisen Ukrainan sotatoimien suunnittelusta aiempaa monimutkaisempaa ja vaikuttaa mahdollisten, kevään ja kesän aikana odotettujen hyökkäysten toteutukseen.
Uudet ohjukset eivät Ryanin mukaan merkitse sodan eskalaatiota, sillä Venäjä on käyttänyt vastaavia, kantamaltaan pidempiä asejärjestelmiä koko sodan ajan, uudempana esimerkkinä Pohjois-Koreasta tuodut, kantamaltaan liki 700 kilometrin ballistiset KN-23-ohjukset.
Ryan muistuttaa kuitenkin, että yksittäinen asejärjestelmä ei ole sodan kannalta ratkaiseva, eivätkä sitä ole uudet Atacmsitkaan. Venäjä on myös osoittanut kykyä sopeutua Ukrainan rintamalle tuomiin uusiin aseisiin.
Ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) nostaa uusiksi Atacms-kohteiksi muun muassa Venäjän selustassa sijaitsevat lentotukikohdat.
Tämä voisi saada Venäjän siirtämään lentokalustoaan kauemmaksi etulinjasta, joskin kasvaneet etäisyydet häiritsisivät merkittävästi enemmän helikopterioperaatioita kun kiinteäsiipisen kaluston toimintaa.
Edellisten rooli oli merkittävä Ukrainan vastahyökkäysten torjunnassa kesällä 2023, mutta viime aikoina Venäjän ilmaoperaatiot ovat painottuneet taistelukoneilla tehtäviin liitopommi-iskuihin.
ISW painottaa myös, että Atacms-iskut venäläistä sotilaslogistiikkaa tai ilma-asetta vastaan tuovat operatiivista hyötyä ainoastaan, jos ne koordinoidaan maajoukkojen operaatioiden kanssa niin, että Venäjän kyvykkyyksien heikentymisestä saadaan kunnolla hyötyä irti.