Ministeriöt pimittivät jälleen leikkausehdotuksensa ja valtiovarainministeriö haluaisi käytännön lakiin – Professori kritisoi: "Poliittista keskustelua yritetään ehdotetulla tavalla kaventaa"

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää tilannetta ongelmallisena. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Minna Raitavuo

Sanna Raita-aho

Ministeriöt pimittävät ehdotuksensa kehysriiheä varten. Kaksi ministeriötä kieltäytyi luovuttamasta STT:lle kevään kehysriiheä varten laatimiaan ehdotuksia.

Kehysriihi on vuosittain järjestettävä kokous, jossa suunnitellaan valtion taloutta vuosiksi eteenpäin. Maanantaina alkavasta kehysriihessä on odotettavissa päätöksiä usean miljardin euron sopeutuksista. Käytännössä luvassa on siis leikkauksia, veronkorotuksia tai molempia.

Ministeriöiden ehdotuksissa on mahdollisesti käsitelty sosiaali- ja terveyspalveluiden, eläkkeiden ja erilaisten tukien leikkaamista. Kun tietoja ministeriöiden poliitikoille tarjoamista vaihtoehdoista ei ole, julkinen keskustelu käydään vuodettujen lukujen ja ministeriöiden valikoimien tietojen pohjalta.

STT pyysi niin valtiovarainministeriöstä (VM) kuin sosiaali- ja terveysministeristöstä (STM) asiakirjoja, jotka on toimitettu hallituksen säästöpäätöksiin liittyen. Pyynnöt koskivat sekä kansanedustaja Matias Marttisen (kok.) johtamalle työryhmälle luovutettuja asiakirjoja että STM:n tapauksessa myös valtiovarainministeriölle luovutettuja asiakirjoja.

Ministeriöt kuitenkin kieltäytyivät luovuttamasta niitä. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää tilannetta ongelmallisena.

VM haluaa julkisuuden rajoittamisen lakiin

Julkisuuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistamista valmistelevan työryhmän mietinnössä on monia julkisuusmyönteisiä ehdotuksia, mutta ehdotuksiin on kirjattu myös julkisen talouden suunnitelman valmistelun julkisuuden rajoittaminen.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että työryhmä teki kirjauksen ministeriön ehdotuksesta. Käytännössä laki siis kiristäisi ministeriöiden kehysriiheen tekemien ehdotuksien julkisuutta, sillä julkisen talouden suunnitelmasta keskustellaan kehysriihessä.

Julkisen talouden suunnitelmaa koskevien asiakirjojen julkiseksi tulosta ei ole tällä hetkellä laissa erikseen säännöksiä. Jatkossa myös näiden asiakirjojen julkiseksi tulosta säädettäisiin erikseen laissa vastaavalla tavalla kuin valtion talousarvioesityksen valmisteluasiakirjoista.

Valtiovarainministeriö perusteleekin asiaa lainsäädännön saattamisella samanlaiseksi.

“Tervettä sananvapautta”

Voutilainen näkee mietinnön ehdotuksessa ongelmia. Hänen mukaansa perusteluissa ei ole esitetty mitään perustuslain edellyttämää välttämätöntä syytä, jonka vuoksi valmistelun julkisuutta rajattaisiin.

Hän kritisoi sitä myös työryhmän mietinnöstä jättämässään lausunnossa yhdessä yliopistonlehtori Matti Muukkosen kanssa.

Voutilainen ja Muukkonen kirjoittivat lausunnossaan pitävänsä erikoisena, että valtioneuvoston ministeriöissä tehtävää valmistelutyötä, johon kohdistuu valmisteluvaiheessa yleistä mielenkiintoa sekä yhteiskunnallista keskustelua, yritetään ehdotetulla tavalla kaventaa.

– Julkisen talouden suunnitelman valmistelu on painokkaasti poliittinen prosessi, josta pitää pystyä keskustelemaan julkisuudessa riittävän tietopohjan perusteella jo valmisteluvaiheessa. Tästä syystä ilman painavia perusteluita ehdotettu lisäys on perustuslain vastainen.

Voutilaisen ja Muukkosen mukaan se, että ministeriöiden ehdotuksista keskustellaan tai niitä arvostellaankin valmisteluvaiheessa, on tervettä sananvapauden käyttöä demokraattisessa yhteiskunnassa. Lisäksi keskustelu voi nostaa esille uusia näkökulmia julkisen talouden valmisteluun tai epäkohtia ministeriöiden tuottamasta tietopohjasta.

Koska kyseessä on vasta mietintö, ei ole varmuutta, kirjataanko asiaa lakiin. Mietinnön ruotsinkielisen version lausuntokierros on vielä kesken, ja sen jälkeen asioiden eteneminen on poliittinen päätös.

“Ei laissa säädettyä perustetta”

STT:n pyytäessä tänä keväänä kehysriihen valmisteluasiakirjoja, valtiovarainministeriö vastasi, että asiakirjat olisivat julkisia viimeistään, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen. Sosiaali- ja terveysministeriö taas perusteli kieltäytymistä sanomalla, että se ei ole toimittanut virallisia säästöehdotuksia valtiovarainministeriölle tai Marttisen ryhmälle kevään aikana. Sen sijaan ministeriö on valtiovarainministeriön kanssa yhdessä “selvitellyt eri toimenpiteiden vaikutuksia”. Siksi myös STM katsoo, että asiakirjat tulevat julkisiksi vasta valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

Professori Voutilaisen mukaan tietojen antamatta jättämiselle ei ole laissa säädettyä ja asiallisesti esitettyä perustetta.

Voutilainen perustelee asiaa sillä, että valtioneuvosto ei ole yksi viranomainen, vaan se koostuu ministeriöistä ja valtioneuvoston yleisistunnosta. Julkisuuslaissa on omaksuttu vahva viranomaisten erillisyysperiaate, jonka tarkoituksena on lain perusteluiden mukaan nimenomaan valmistelun julkisuuden edistäminen.

Viranomaiset ovat lakia sovellettaessa toisiinsa nähden siis itsenäisiä, Voutilainen arvioi STT:lle sähköpostitse.

– Tällä on merkitystä erityisesti valmistelun julkisuuden kannalta. Esimerkiksi viranomaisen toiselle viranomaiselle toimittamat lausunnot, aloitteet ja muut kirjelmät tulevat yleensä julkisiksi välittömästi sen jälkeen, kun ne on allekirjoitettu, jollei kysymys ole salassa pidettäväksi säädetystä asiakirjasta. Käytännössä tuo säännös tarkoittaa julkisuuden alkamista viimeistään, kun asiakirja on lähetetty, jos allekirjoitustoimea ei tehdä, hän sanoo.

Asiakirjat salattiin myös vuonna 2022

Myös STM:n valtiovarainministeriöön toimittaman paperin Voutilainen arvioi olevan julkinen. Asiakirja on julkinen kahden perustelun nojalla: joko sillä, että asiakirja on ollut valmis ja allekirjoitettu ja siksi julkinen tai itsenäisen kokonaisuuden muodostama selvitys on valmis käyttötarkoitukseensa.

Koska valtiovarainministeriö on pyytänyt ehdotuksia ja STM on niitä antanut, paperi on valmis, kun valtiovarainministeriö on sen vastaanottanut.

– Asiakirjat vastaanottavassa ministeriössä julkisuuden alkamisajankohta ratkaistaan julkisuuslain perustella asiakirjan vastaanottamisesta.

STT pyysi myös vuonna 2022 joukolta ministeriöiltä samoja papereita. Tuolloinkin pyynnöt evättiin.