Teatteriohjaaja ja suomalaisen laululiikkeen ikoni Kaisa Korhonen on kuollut
Korhonen oli mukana perustamassa KOM-teatteria ja toimi sen ohjaajana ja näyttelijänä. Hän hoiti myös vuosia teatterialan professuureja Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Kuva on vuodelta 2016. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Pertti Mattila, Julia Blomqvist
Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen on kuollut. Korhonen kuoli 82-vuotiaana torstaina Helsingissä pitkällisen sairauden uuvuttamana. Kuolemasta tiedotti hänen poikansa Kalle Chydenius.
Korhonen oli kulttuurinen monilahjakkuus. Ohjaamisen lisäksi hänet tunnettiin myös laulajana, näyttelijänä ja opettajana.
Korhosesta tuli poliittisen laululiikkeen ikoni 1960-luvulla. Hänet tunnettiin eräänlaisena vasemmistosukupolven äänenä.
Korhosen toinen poika, muusikko Jussi Chydenius arvioi Korhosen uraa STT:lle torstaina.
– Äitini oli taiteellisen uransa lisäksi tienraivaaja tasa-arvoasioissa. Hän arvosti feminismiä.
Vaikka teatteri on luonteensa takia kiinni hetkessä, Chydenius uskoo, että Korhosen kädenjälki näkyy Suomessa alalla pitkään.
– Hän on opettanut Teatterikorkeakoulussa ja Tampereella isoa määrää suomalaisia teatterialan ihmisiä. Sitä kautta hänen persoonansa ja näkemyksensä vaikuttavat edelleen.
Halusi uudistaa teatteria
Kaisa Korhosen ura teatterin parissa alkoi 1960-luvulla Ylioppilasteatterista, jossa hän teki läpimurron laulajana. Korhonen valittiin Ylioppilasteatterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1965.
Uransa alkuvuosina Korhonen tuli tunnetuksi tuon ajan puolisonsa Kaj Chydeniuksen laulujen tulkitsijana. Chydenius kuoli viime lauantaina.
Kulttuurisesta vaikuttamisesta kiinnostunut Kaisa Korhonen halusi uudistaa suomalaista teatteria. Hän oli mukana perustamassa KOM-teatteria ja toimi sen ohjaajana ja näyttelijänä.
Korhonen oli keskeisiä henkilöitä musiikkinäytelmä Lapualaisoopperan synnyssä. Vuonna 1966 ensi-iltansa saanut Lapualaisooppera oli 1960-luvun lopun kohuttu merkkitapaus teatterialalla.
Esikuvana monialainen Brecht
Laulajana Korhonen julkaisi kolme omaa albumia. Niihin lukeutui vuonna 1970 ilmestynyt Työstä ja taistelusta – Brechtin ja Eislerin lauluja. Hän esiintyi myös monilla KOM-teatterin levyillä.
Laulajana Korhonen ihaili Ernst Buschia.
– Hänen esikuvistaan tulee mieleen ensimmäisenä Bertolt Brecht, sanoo Jussi Chydenius.
Kolmen pennin oopperan tekijä Brecht oli monipuoliselle Korhoselle sovelias esikuva siinäkin mielessä, että Brecht oli sekä näytelmäkirjailija, runoilija että teatteriohjaaja.
– Uran alussa esikuva oli myös Kalle Holmberg. Äidilleni mieluisia töitä olivat venäläiset klassikot kuten Kolme sisarta sekä Rikos ja rangaistus. Iso ja tärkeä hänelle oli myös uran lopussa 2016 ohjattu Canth Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle.
Kaisa Korhonen palkittiin elämänsä aikana kulttuurityöstään monilla tunnustuksilla, kuten Eino Leinon palkinnolla vuonna 1974 ja Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1990.
Korhonen hoiti vuosia teatterialan professuureja Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän sai teatteritaiteen kunniatohtorin arvonimen Teatterikorkeakoulussa vuonna 2009.