"Se oli huono klikkiotsikko" – JSN:n mukaan Iltalehden lintuinfluenssaa käsitellyt otsikko johti lukijoita harhaan

Tutkija sanoo, että klikkiotsikoiden näkeminen voi aiheuttaa lukijassa jopa vihan tunteita. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Heli Laakkonen

JSN antoi keskiviikkona kaksi langettavaa päätöstä, jotka liittyvät Ylen ja Iltalehden otsikoihin.

Ylen saama päätös käsitteli juttua otsikolla “Palanut sähköautorahtialus hinataan satamaan”, jossa kerrottiin JSN:n mukaan harhaanjohtavasti palaneen rahtilaivan rahtina olleen enimmäkseen sähköautoja. Tämä oli JSN:n mukaan asiavirhe. Otsikolle ei myöskään ollut JSN:n mukaan katetta jutussa.

Iltalehden saamassa päätöksessä JSN totesi, että otsikko antoi harhaanjohtavasti sen kuvan, että lintuinfluenssa tarttuu herkästi ihmisiin. Jutun otsikko oli “THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin”.

– Kannatan ja suosin sitä, että otsikolla tehdään asiasta kiinnostava ja saadaan ihmiset klikkaamaan juttu auki, Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo STT:lle.

– Tässä tapauksessa kyseessä oli huono klikkiotsikko.

MTV sai aiemmin vapauttavan päätöksen samankaltaisesta otsikosta, joka kuului: “Miksi sähköauto ei mene läpi katsastuksesta? Näin moni auto on hylätty akkukotelon lommojen vuoksi tänä vuonna”. Jutun ingressistä kävi ilmi, että yhtään sähköautoa ei ollut hylätty otsikossa kuvatusta syystä.

Hyvönen kertoo, että JSN vertaili MTV:n ja Iltalehden juttuja. Hänen mukaansa Iltalehden jutussa vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen on enemmän laadullinen kuin määrällinen. MTV:n jutussa vastaus kysymykseen annettiin jo ingressissä. Lisäksi Iltalehden jutussa kyse on terveyteen liittyvistä asioista, jolloin on vielä tavallista tärkeämpää, että lukijat saavat täsmällistä ja tarkkaa tietoa otsikosta alkaen.

Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen perustelee JSN:lle lähettämässään päätoimittajan vastauksessa otsikkoa sillä, että otsikoiden, iltapäivälehtien lööppien ja kansiotsikoiden tärkeä funktio on myös tarjoilla uutinen houkuttelevasti, mikä usein tarkoittaa, ettei uutisen koko asiasisältöä paljasteta otsikossa. Kantelut taas lähtevät siitä olettamasta, että otsikon tulisi kertoa koko uutinen. Hän myös huomauttaa, että jutun ensimmäisessä virkkeessä kerrottiin, ettei lintuinfluenssa tartu helposti ihmiseen.

“Ymmärrän näkemykset”

Hyvönen arvioi, että sähköautojen mainitseminen Ylen jutun otsikossa liittyy analytiikkaan. Sähköautot ja niihin liittyvät onnettomuuden kiinnostavat ihmisiä, joten ne kannattaa mainita heti kärkeen.

Hyvösen mukaan JSN saa melko paljon kanteluita jutuista, joissa otsikon avulla houkutellaan klikkaamaan juttua, jossa ei kantelijan mielestä ole katetta otsikolle. Journalistin ohjeiden tietojen hankkimiseen ja julkaisemiseen liittyvä otsikon alla oleva kohta 15. kuuluu: “Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate”. Hyvönen kertoo, että journalistin ohjeiden uudistusta pohtiva työryhmä ehdottaa loppuun lisäystä: “eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia”.

Hyvösen mukaan Iltalehdestä tehtyä kantelua käsitellyt keskustelu ei ollut kovin erimielistä, mutta se kesti pitkään, koska asiaa haluttiin harkita huolellisesti. Kaksi neuvoston jäsentä äänesti vapauttavan päätöksen puolesta.

– Ymmärrän eri mieltä olevien näkemykset, Hyvönen sanoo.

Hyvösen mukaan neuvoston tarkoitus ei ole ollut kiinnittää erityistä huomiota otsikoihin.

– Meille tulleet kantelut ratkaisevat, millaisia askelia asiassa voidaan ottaa.

Hyvönen katsoo, että neuvoston linja on ollut hyvin salliva, eikä se muutu Iltalehdelle annetun päätöksen myötä juurikaan.

Ei heppoisia otsikoita

Turun yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomi sanoo, että ihmisen terveyden näkökulmasta lintuinfluenssa, erityisesti koronapandemian jälkeen, on niin merkittävä tekijä, että sen kohdalla ei ole juurikaan pelivaraa tehdä raflaavia otsikoita. Iltalehden vastaava päätoimittaja sanoo vastauksessaan, että jutun otsikko on “perinteinen nimilappuotsikko”. Tuomen mukaan tällaiselle otsikoinnille ei välttämättä ole tilaa, kun uutisissa käsitellään kansanterveydellisiä uhkia.

Tuomi sanoo, että otsikot tehdään markkinatalouden ehdoilla, mutta tarkoituksena on tuottaa lukijoilla paikkansapitävää tietoa.

– Pitkään on puhuttu, että otsikot viihteellistyvät, että saadaan kuluttajan huomio. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä niin heppoisesti kuin välillä tehdään, Tuomi sanoo STT:lle.

Tuomen mukaan JSN:n tuoreissa päätöksissä erityistä on se, että niissä on ruodittu juttuja puhtaasti otsikkotasolla. Tuomi näkee Iltalehden saaman langettavan päätöksen jonkintasoisena ennakkopäätöksenä terveyteen liittyvän aihealueen näkökulmasta. Hän sanoo, että JSN punnitsee asioita oman säännöstönsä ja asiantuntijuutensa kautta, ja joutuu luultavasti palaamaan tällaiseen rajanvetoon tulevaisuudessakin.

Klikkiotsikoihin turtuu

Tuomi on julkaissut viime vuoden lopulla tutkijakollegoidensa kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten tavalliset ihmiset suhtautuvat nyky-yhteiskunnan viihteellistymiseen. Tuomen mukaan hän ajatteli aluksi, että suurin osa vastaajista suhtautuisi klikkiotsikoihin olankohautuksella, mutta tulos oli kaikkea muuta.

– Iso osa vastaajista koki hyvinkin syviä tunnevaihteluita: vihaa, ärtymystä ja surua. He kokivat, että tunteita piti saada purkaa jonkun kanssa, Tuomi kertoo.

Tuomi sanoo, että klikkiotsikot ovat niin yleisiä, että suurin osa tunnistaa ne, mutta koska niitä tulee vastaan usein, ne herättävät voimakkaita tuntemuksia. Toisaalta ihmiset ovat myös turtuneet klikkiotsikoihin, ja ne alkavat olla yksi journalismin muoto, Tuomi sanoo. Klikkiotsikoiden yleisyys kertoo siitä, että ne myös toimivat.

Tuomen mukaan vastaajat kokivat, että osa medioista “sortuu” klikkiotsikointiin, mikä vähentää kyseisen median uskottavuutta.

– Viihteellisyyden tuomisen asiauutisointiin ajateltiin olevan kaupallista ja hinnalla millä hyvänsä -myyntiä, Tuomi sanoo.