SAK:n Eloranta vappupuheessaan: Orpon sanaan ei ole voinut luottaa, monilta on vaadittu kohtuuttomia

SAK:n Jarkko Eloranta esitti puheessaan toiveen, että syksyn työmarkkinakierroksella työehtosopimuksiin tuotaisiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät työntekijöille. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Iiro-Matti Nieminen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi vappupuheessaan, että yritykset ovat saaneet maan hallitukselta kaiken haluamansa. Hänen mukaansa nyt on aika panostaa työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen.

Eloranta esitti puheessaan toiveen, että syksyn työmarkkinakierroksella työehtosopimuksiin tuotaisiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät työntekijöille.

– Tämä on Tanskan malli. Nyt siis olisi syytä toteuttaa edes yksi toimi, joka tosiasiassa vie meitä kohti pohjoismaisia työmarkkinoita. Hallituksen työmarkkinakompassi osoittaa Itä-Eurooppaan, työnantajien toivottavasti länteen, Eloranta sanoi keskiviikkona.

Elorannan mukaan työnantajien työpaikoilla tarjoama koulutus on Suomessa nykyisin Pohjoismaiden vähäisintä. Sekin keskittyy hänen mukaansa liian harvoille työntekijöille.

SAK:n puheenjohtajan mukaan yritysten olisi nyt aika osoittaa, miten kovat puheet muuttuvat myös teoiksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi.

“Kohtuuttomia veronkevennyksiä”

Eloranta muistutti, että vuosi sitten vappupuheessaan hän toivoi voivansa luottaa Petteri Orpon (kok.) sanaan siitä, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia, kun Suomen taloutta ja työllisyyttä kohennetaan.

– Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa. Monilta on vaadittu kohtuuttomia. Erityisen kohtuuttomia on vaadittu työttömiltä, sosiaaliturvan varassa sinnitteleviltä, työntekijöiltä ja viimeksi opiskelijoilta.

Sitä vastoin isopalkkaisilta ja omistajilta ei ole Elorannan mukaan vaadittu kohtuuttomia.

– Heille päinvastoin on annettu kohtuuttomia veronkevennyksiä, Eloranta sanoi.

“Hallituksen toimia leimaa vauhtisokeus”

SAK:laiset ammattiliitot järjestivät keväällä viikkoja kestäneitä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia. Lakot eivät kuitenkaan saaneet Orpon oikeistohallitusta taipumaan, vaan hallitus on toteuttamassa aikeensa muun muassa lakko-oikeuden rajaamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Eloranta sanoi, että hallitus ja työnantajat ovat päättäneet viedä kymmeniä vuosia tavoittelemansa reformit läpi hinnalla millä hyvänsä. Hänen mukaansa nämä uudistukset tulevat kalliiksi.

– Luottamusta rakennetaan vuosikymmeniä, mutta se rikotaan kuukausissa. Ja nyt me olemme todistaneet tämän vuosikymmenten aikana rakennetun luottamuksen tuhoamista työnantajien tukeman hallituksen toimesta.

Elorannan mukaan hallituksen toimia leimaa vauhtisokeus, kova uho ja silmitön usko omaan kaikkivoipaisuuteen.

– Palkansaajien näkemyksillä ei ole mitään arvoa, vaikka kuinka pääministeristä lähtien hoetaan, että työryhmissä voi vaikuttaa – höpöpuhetta, sanon minä.

– Demokratia typistyy tällä joukolla enemmistön mielivallaksi, kolmikanta kaksikannaksi, jossa muilla kuin omilla näkemyksillä ei ole piirun vertaa arvoa. Tämä on pelottava yhteiskunnallinen kehitys, jota parhaillaan todistamme, Eloranta sanoi puheessaan.

Eloranta puhui tänä vappuna Kotkassa ja Kouvolassa.

Työnantajien oikeuksia on rajattava, katsoo AKT:n puheenjohtaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan työnantajien oikeuksia on rajattava. Kokko sanoi vappupuheessaan, että työnantajien työnjohto-oikeuden ja tulkintaetuoikeuden rajaaminen on otettava ay-liikkeen pitkäaikaiseksi tavoitteeksi.

– Jos meiltä viedään oikeus protestoida, heikennetään työehtoja ja työpaikoille tuodaan järjestäytymättömiä edustajia, on syytä rajoittaa myös työnantajien oikeuksia, Kokko vaati puheessaan Helsingin Kansalaistorilla.

Kokon mukaan työnantajilla on nyt lähes absoluuttinen tulkintaoikeus riitatilanteessa. Tätä epätasapainoa on hänen mielestään käännettävä jatkossa työntekijöiden puolelle.

Toiseksi työnantajien hyvityssakkoja työehtosopimusten rikkomisesta pitää Kokon mukaan nostaa merkittävästi. Hänen mukaansa työnantajat selviävät nykyisin työehtosopimusten määräysten rikkomisesta enintään muutaman tuhannen euron hyvityssakolla.

Kolmanneksi tavoitteeksi AKT:n puheenjohtaja asettaisi työntekijöiden laajan osallistumisen yritysten hallintoon.

– Työntekijöiden osuutta yritysten hallinnossa tulee lisätä, Kokko sanoi.