Sairaana työskentely ei läheskään aina ole merkki huonoista työoloista, myös mielekkäissä töissä tehdään töitä kipeänä: "Tästä syntyy herkästi noidankehä"
Sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä, Työterveyslaitokselta kerrotaan. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Janita Virtanen
Sairaana työskentely on Suomessa yleistä, ja ilmiön taustalla on useita selittäviä tekijöitä. Tyypillisin syy piilee työpaineissa ja työn kuormittavuudessa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
– Tästä syntyy herkästi noidankehä: ihmiset tekevät töitä sairaanakin, jotta saisivat tasoitettua edessä olevaa kuormaa. Monessa työssä kukaan muu ei hoida työtehtäviä oman poissaolon aikana, jolloin ne vain odottavat, kasautuvat ja aiheuttavat entistä suurempia paineita sairausloman jälkeen.
Hakasen mukaan sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä. Kannustavassa ja hyvässä työyhteisössä kannetaan herkästi suurempaa vastuuta omasta työstä ja työskennellään tunnollisemmin. Hakanen huomauttaa, että hyvä työyhteisö toisaalta myös tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja saattaa sitä kautta vähentää sairauslomien tarvetta.
Lisäksi yksi merkittävä syy sairaana työskentelyn taustalla liittyy velvollisuudentuntoon ja siihen, että ihminen kantaa oman työnsä lisäksi huolta myös muiden töistä. Tällainen on Hakasen mukaan yleistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla henkilöstövajeen takia. Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee, jos ihminen ajattelee muiden jäävän pulaan.
Hakanen kertoo, että myös hyvin tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä.
– Tämähän liittyy käynnissä olevaan keskusteluun, tehdäänkö ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. Se saattaa vähentää poissaoloja lyhyellä tähtäimellä, mutta se lisää sairaana työskentelyä, jonka taas tiedetään ennakoivan tulevia sairauspoissaoloja. Jos ihmiset tekevät sairaana töitä, he eivät toivu ja todennäköisemmin pysyvät sairaana tai sairastavat jatkossakin, Hakanen sanoo.
Hallituksen kaavailuissa ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulee palkaton, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole sovittu toisin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Erilaisia pelkoja
Sairaana työskentelyn taustalla voi olla tunnollisuuden lisäksi esimerkiksi perfektionismia tai erilaisia pelkoja, kertoo organisaatiopsykologi Pekka Järvinen.
– Osalla ihmisistä on suuri tarve pitää kaikki langat käsissään. He haluavat olla osaavia, pärjääviä ja vahvoja.
Järvisen mukaan ihminen saattaa pelätä esimerkiksi sitä, miten työyhteisössä suhtaudutaan sairastamiseen – varsinkin, jos poissaoloja syystä tai toisesta kertyisi enemmänkin. Osa voi kantaa huolta sairastelun vaikutuksista työuralla etenemiseen.
Sairaana työskentely voi johtua myös taloudellisista syistä. Esimerkiksi yrittäjällä voi olla hyvin korkea kynnys sairastamiseen, jos sairauspoissaolo vaikuttaa merkittävästi hänen toimeentuloonsa.
Järvisen mukaan sairauden luonteellakin voi olla merkitystä. Konkreettiset vaivat, kuten katkennut jalka, tai erityisen hankala flunssa voivat tuntua niin sanotusti sallitummilta syiltä sairastaa kuin esimerkiksi uupumus.
– Työuupumuksessa ihminen joutuu kohtaamaan oman rajallisuuteensa ja niin sanotusti myöntämään heikkoutensa: en enää pärjääkään. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi niin moni sinnittelee työssä uupumusoireista huolimatta.
Toinen merkittävä syy uupuneena työskentelyn taustalla on Järvisen mukaan se, että oireet ilmestyvät hiipien kuukausien tai jopa vuosien aikana. Ihminen ikään kuin tottuu olotilaansa. Sama ilmiö voi koskea myös esimerkiksi masennusta.
Lähes puolet työikäisistä työskennellyt sairaana
Työterveyslaitoksen viimeisimmässä, viime vuoden lopulla julkaistussa Miten Suomi voi -pitkittäistutkimuksessa kysyttiin myös sairauspoissaoloista. Vastaajista 41 prosenttia kertoi työskennelleensä sairaana vähintään kaksi kertaa viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Jari Hakanen. Tutkimukseen osallistui runsaat 1 800 työikäistä.
Tutkimuksen mukaan sairaana työskentely on suurin piirtein yhtä yleistä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sitä tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin hieman enemmän vanhempien työntekijöiden parissa.
– Tämä ehkä kuvaa sellaista aikojen saatossa kehittynyttä sitoutuneisuutta omaan työpaikkaan. On myös mahdollista, että tässä ikäluokassa alkaa olla enemmän ikään liittyvää sairastelua ja sitä kautta enemmän myös sairaana työskentelyä, Hakanen pohtii.
Hakasen mukaan viime vuosina on puhuttu paljon siitä, altistaako etätyö sairaana työskentelylle, mutta viimeisimmän Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan sairaana työskentely oli hieman yleisempää työntekijöillä ja toimihenkilöillä verrattuna ylempiin toimihenkilöihin, joiden parissa etätyö on yleisintä.
Naiset työskentelevät sairaana hieman miehiä enemmän, mikä voi Hakasen mukaan liittyä sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuuteen, resurssivajeeseen ja yleiseen sitoutuneisuuteen.