Retkeilijöiden taukopaikkoja ei karsita ainakaan vielä tulevana kesänä – uhka lakkautuksista ei ole poistunut

Taukopaikkojen huolto on pysymässä samanlaisena kuin edellisinä vuosina, mutta paikalliset supistamiset ovat kuitenkin mahdollisia. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Hannu Toivonen

Pelättyjä karsimisia valtion ylläpitämien retkeilyreittien taukopaikkoihin ei ole luvassa ainakaan vielä tulevaksi kesäksi. Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen luontopalveluista kertoo, että rahoitus riittää juuri ja juuri taukopaikkojen ylläpitämiseen, eikä niiden määrää jouduta vähentämään kesälle.

Rahoitus on kuitenkin tiukoilla. Joitain yksittäisiä huonokuntoisia tupia on jouduttu sulkemaan, kun rahat eivät ole riittäneet niiden korjaamiseen.

Taukopaikkojen huolto on pysymässä samanlaisena kuin edellisinä vuosina, mutta paikalliset supistamiset ovat kuitenkin mahdollisia.

– Mahdollisimman pitkälle pyrimme tekemään entiseen malliin, Jansson sanoo STT:lle.

Erä-lehti ja Helsingin Sanomat uutisoivat viime vuoden lopulla, että Metsähallituksen ylläpitämistä taukopaikoista noin kolmannes aiotaan mahdollisesti lakkauttaa. Lakkautusuhan taustalla kerrottiin olevan hallituksen säästöt. Luontopalvelut ylläpitää retkeilyreiteillä noin 1 600:aa taukopaikkaa, kuten laavuja ja keittokatoksia.

Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi luontopalveluiden tämän vuoden rahoituksesta 11 miljoonaa euroa. Leikkausten takia luontopalveluista vähennettiin jo viime vuoden lopun muutosneuvotteluissa 38 työntekijää.

Ympäristöministeriön ohjauksessa toimiva Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa muun muassa Suomen kaikkia kansallispuistoja. Se myös ylläpitää retkeilyreittejä, taukopaikkoja, opasteita ja verkkopalveluja.

Hallitus on päättänyt hakea säästöjä myös julkisesta hallinnosta, kuten ministeriöistä. Näiden vaikutus luontopalveluihin ei ole vielä tiedossa.

“Palveluverkostoon tulee vaikutuksia”

Uhka taukopaikkojen karsimisesta ei ole kuitenkaan poistunut. Jansson kertoo, että päätökset mahdollisista lakkautuksista tehdään syksyllä sen jälkeen, kun tilannetta on huolellisesti kartoitettu ja analysoitu.

– Tilanne on rahallisesti niin tiukka, että palveluverkostoon tulee vaikutuksia, mutta mittakaavaa en osaa sanoa, Jansson kertoo.

Janssonin mukaan mahdollisesti lakkautettavien taukopaikkojen määrä selviää syksyllä. Päätökseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon Metsähallituksen rahoitus pienenee.

– Emme voi olla tilanteessa, että kun paikat hajoavat, niitä ei pystytä ylläpitämään. Meidän pitää päästä sellaiseen tilanteeseen, että se mitä me hoidetaan, hoidetaan hyvin.

Luontokeskusten aukioloajat saattavat lyhentyä

Luontopalveluiden ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Pertti Itkonen sanoo, että tiukka taloustilanne ja muutosneuvotteluissa tehdyt päätökset vaikuttavat jollain tavoin retkeilyreittien ja taukopaikkojen ylläpitoon jo tulevana kesänä. Esimerkiksi taukopaikkojen huolto vähenee.

– En osaa sanoa, mistä paikoista vähennetään. Vähemmän käytettyjen taukopaikkojen huoltoa joudumme jossain määrin vähentämään. Resursseja on vähennetty niin merkittävästi, sanoo Itkonen STT:lle.

Luontopalveluiden ylläpitotoimiin kuuluvat muun muassa taukopaikkojen huolto- ja korjaustyöt, polttopuiden toimittaminen ja vessojen tyhjentäminen.

Itkonen kertoo, että resurssien väheneminen näkyy muun muassa siinä, että luontopalveluihin palkataan tänä vuonna määräaikaisia työntekijöitä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä voi näkyä huollon vähenemisen lisäksi myös luontokeskusten lyhyempinä aukioloaikoina.

Vaikutukset eivät välttämättä näy vielä tulevana kesänä kovin voimakkaasti retkeilijöille. Suurempia muutoksia saattaa tulla kesälle 2025, Itkonen sanoo.

Kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna noin 3,6 miljoonaa käyntiä. Vuonna 2022 kävijöitä oli hieman vähemmän.

Koronavuonna 2021 kotimaanmatkailu oli suuressa suosiossa. Tällöin käyntejä kansallispuistoissa oli yli neljä miljoonaa. Janssonin mukaan pitkällä aikavälillä käyntien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa.