Kahden suomalaisyhtiön toimitusjohtajalle syytteet epäillystä Venäjä-pakotteiden rikkomisesta

Tulli on aiemmin kertonut, että EU:n pakotteiden alaisia tuotteita olisi päätynyt Venäjälle yli kolmen miljoonan euron arvosta. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Maria Rosvall

Syyttäjä on nostanut syytteet jutussa, jossa kahden suomalaisyrityksen toiminnassa epäillään rikotun Venäjän-vastaisia pakotteita. Tulli on aiemmin kertonut, että EU:n pakotteiden alaisia tuotteita olisi päätynyt Venäjälle yli kolmen miljoonan euron arvosta.

Luminor- ja Siberica-yhtiöiden toimitusjohtajaa Gabriel Teminiä vastaan on nostettu syytteet törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta.

Lisäksi kolme Siberican työntekijää on saanut syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta, kuten myös yksi yhtiöille passituksia tehnyt huolitsijan edustaja. Syytteiden tarkempi sisältö tulee julki, kun pääkäsittely alkaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 26. tammikuuta.

Syyttäjän mukaan epäillyt ovat kiistäneet syytteet.

Puolisolle ei syytettä

Ranskan kansalainen Temin vangittiin syyskuussa. Sitä ennen Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö oli lisännyt hänet puolisoineen sekä Luminorin ja Siberican Venäjä-pakotelistalleen. Listan mukaan yhtiöt olivat toimittaneet Venäjälle ulkomaisia elektroniikkatuotteita, kuten lennokeissa käytettäviä kameroita.

Teminin puoliso oli toiminut epäiltyjen rikosten aikaan Siberican hallituksen varajäsenenä ja toimitusjohtajan sijaisena sekä Luminorin hallituksen varajäsenenä. Myös häntä epäiltiin törkeästä säännöstelyrikoksesta, mutta syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta.

Päätöksessään syyttäjä sanoo, ettei naisen syyllisyyden tueksi ollut olemassa todennäköisiä syitä. Nainen kertoi, ettei hän ollut työskennellyt epäillyn rikoksen tekoaikana eikä hänellä tosiasiallisesti ollut mitään asemaa yhtiöissä. Myös muut epäillyt sekä jutussa saatu asiakirjanäyttö kertoivat naisen suhteista yhtiöön saman suuntaisesti, syyttäjän päätöksessä sanotaan.

Lähes 3 500 dronea

Tulli tiedotti esitutkintansa valmistumisesta viime kuussa. Tuolloin kerrottiin, että Tulli epäilee Venäjälle päätyneiden tuotteiden joukossa olleen lähes 3 500 dronea. Niiden arvo oli Tullin mukaan yli kaksi miljoonaa euroa, ja ne oli vientiselvitetty toiseen valtioon, vaikka ne Tullin epäilyjen mukaan päätyivätkin Venäjälle.

Yhtiöiden on epäilty myös vieneen tai yrittäneen viedä esimerkiksi mikrokontrollereiden ja puolijohdekomponenttien kaltaisia tuotteita yli 600 000 euron arvosta.

Kokonaisuudessa tutkittiin myös puolustustarvikkeiksi luokiteltavien tuotteiden kauttakuljetusta Venäjältä Kazakstaniin. Kyse oli dronejen pysäyttämiseen tarkoitetuista laitteista, ja Tullin mukaan kauttakuljetus olisi vaatinut puolustustarvikkeiden kauttakulkuluvan. Tulli arvioi tuotteiden arvon olleen yli 350 000 euroa.

Toimintaa johdettu Venäjältä?

Tullin mukaan yhtiöistä toisen tehtävänä on ollut hankkia pakotteiden alaisia tuotteita ja toinen on toiminut huolintayhtiönä. Tullin mukaan esitutkinnassa tuli ilmi viitteitä siitä, että toimintaa olisi johdettu ja myös rahoitettu Venäjältä.

– Selkeästi on meidän näkemyksemme mukaan saatu ohjeistusta ulkomailta, ja se suunta on meidän näkemyksemme mukaan ollut Venäjä, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoi STT:lle joulukuussa.

Tulli teki tutkintaa yhteistyössä muun muassa Yhdysvaltojen viranomaisten ja EU:n lainvalvontaviranomaisen Europolin kanssa. Suomessa Tulli on kertonut tehneensä yhteistyötä suojelupoliisin kanssa.