Oikeus antaa ratkaisunsa Vastaamo-jutussa – Aleksanteri Kivimäelle vaaditaan seitsemän vuoden vankeutta

Aleksanteri Kivimäelle vaaditaan rangaistusta muun muassa törkeästä tietomurrosta ja liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Maria Rosvall

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa Vastaamo-jutussa. Syyttäjät vaativat Aleksanteri Kivimäelle, 26, seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.

Syytteiden mukaan Kivimäki murtautui syksyllä 2018 Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi itselleen 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan. Kahta vuotta myöhemmin alkoi potilastietojen levittäminen ja niillä kiristäminen.

Syyttäjien mukaan Kivimäki vaati ensin Vastaamoa maksamaan hänelle bitcoineissa noin 370 000:ta euroa vastanneen summan vastineeksi siitä, ettei potilastietoja julkaista. Kun vaatimukseen ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja Tor-verkossa.

Syyttäjien mukaan Kivimäki julkaisi lokakuun 2020 lopulla ensin sata ja seuraavana päivänä toiset sata potilastietoa. Syyttäjien mukaan Kivimäen oli tarkoitus jatkaa näin, mutta kolmantena päivänä hän julkaisikin vahingossa kaikki potilastiedot kerralla.

Tämän jälkeen Kivimäki syyttäjien mukaan lähetti Vastaamon asiakkaille kiristysviestin, jossa vaadittiin 200:n tai 500 euron maksua. Uhreista parikymmentä maksoi vaaditun summan.

Ensikertalaisena istuisi tuomiosta puolet

Kivimäelle vaaditaan rangaistusta törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.

Syyttäjien vaatima seitsemän vuoden vankeus on näistä rikoksista maksimirangaistus. Vaikka Kivimäki on aiemmin tuomittu rikoksista, hän ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana, minkä takia hänet katsotaan ensikertalaiseksi. Näin ollen hän pääsisi ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta puolet.

Kivimäki on aiemmin tuomittu muun muassa American Airlines -lentoyhtiöön ja yhdysvaltalaisviranomaisiin kohdistuneista huijauksista. Hän soitteli perättömiä hätäpuheluita, joiden perusteella yhdysvaltalaispoliisilaitokset lähettivät erikoisjoukkoja ihmisten koteihin ja lentoyhtiö keskeytti lennon.

Kivimäki teki rikokset Espoossa vuonna 2014 ollessaan 16-17-vuotias. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet niistä loppuvuodesta 2022 kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 80 päiväsakkoon.

Puolustuksen mukaan näyttö ei riitä

Kivimäki on kiistänyt kaikki Vastaamo-jutun syytteet. Hänen puolustuksensa on arvostellut kovasanaisesti keskusrikospoliisin (KRP) tutkintaa ja sanonut, ettei jutussa esitetty näyttö osoita Kivimäen syyllisyyttä.

Kivimäen asianajajan Peter Jaarin mukaan KRP:n tutkinnassa nousi esiin muun muassa useita muita henkilöitä, joiden mahdollista osuutta tapahtumiin ei ole selvitetty.

Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.

Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.

Kivimäki tuotiin Suomeen ja vangittiin. Pääkäsittely hänen syytteistään alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa viime marraskuussa ja kesti useita kuukausia. Uhrien määrällä mitattuna rikosjuttu on Suomen historian suurin.

Kivimäkeä itseään kuultiin Espoon oikeustalolla tammikuussa. Kuulemisessaan hän sanoi, että esimerkiksi KRP:n keräämät erilaisia palvelimia koskevat tiedot eivät todista hänen yhteyttään tietomurtoon tai uhrien kiristykseen. Palvelimilla oli hänen mukaansa lukuisia muitakin käyttäjiä.

– Aika vähän kontaktia tässä on löytynyt minuun, niin pitää keskittyä näihin aika mitättömiin löytöihin, hän sanoi.

Katosi uuden vangitsemisen jälkeen

Rikosprosessin aikana Kivimäki on vaatinut useita kertoja päästä vapaaksi tutkintavankeudesta. Kivimäen kuulemisen jälkeen helmikuun alussa käräjäoikeus päätti, että hänet voidaan vapauttaa ja määrätä tutkintavankeuden sijasta matkustuskieltoon.

Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Kivimäki oli ehtinyt olla vapaana vajaat kaksi viikkoa, kun hovioikeus määräsi hänet takaisin Vantaan vankilaan 16. helmikuuta. Päätöksessään hovioikeus katsoi, että Kivimäen pakenemisvaara oli suuri.

Hovioikeuden päätöksen jälkeen Kivimäki katosi. Hän ehti olla viranomaisten tavoittamattomissa runsaan viikon ennen kuin poliisi löysi hänet Airbnb-asunnosta Helsingin Kruununhaasta. Sen jälkeen Kivimäki on ollut tutkintavankeudessa. Käräjäoikeus hylkäsi hänen vaatimuksensa päästä vapaaksi viimeksi kaksi viikkoa sitten.

Jos Kivimäki saa vankeustuomion, käräjäoikeuden tulee myös ratkaista, määrätäänkö Kivimäki vangittavaksi tuomiolla vai voiko hän odottaa lainvoimaista tuomiota vapaalla. Lainvoimaisen tuomion saamisessa tulee kestämään, sillä ratkaisee käräjäoikeus asian miten päin hyvänsä, on odotettavissa, että asiassa valitetaan hovioikeuteen.

Vastaamon ex-toimitusjohtajalle ehdollista

Syyttäjien mukaan Kivimäki oli ennen tietomurtoa selvittänyt netissä olevia palvelimia, joissa oli ollut haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudet olivat esimerkiksi avoimia tietoliikenneportteja, tavanomaisia ja helposti arvattavia salasanoja sekä salasanojen ja käyttäjätunnusten puuttumista.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietoturvajärjestelyjä on käsitelty erillisessä oikeusprosessissa. Vuosi sitten huhtikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion tietosuojarikoksesta ehdolliseen vankeuteen.

Oikeuden mukaan Vastaamon potilastietokantaan oli tallennettu asiakkaiden henkilötietoja ja käyntimerkintöjä selkokielisinä ilman riittävää salausta. Tiedot olivat myös sellaisessa muodossa, että ne olivat yhdistettävissä toisiinsa.

Esitutkinnan tehnyt KRP arvioi Vastaamon tietoturvan tasoa vielä ankarammin. Sen mukaan Vastaamossa käytännössä kaikki tietojen suojaamiseen tarvittavat keinot, kuten palomuuri, VPN, salasanat, tietokannan salaaminen, pseudonymisointi, tietoturvatestaus sekä lokitus ja dokumentointi olivat puutteellisia tai puuttuivat kokonaan.

Tapio kiisti syytteen ja on valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Helsingin hovioikeuden on määrä järjestää asiassa pääkäsittely ensi vuoden toukokuussa.