Nyt tuli tyly arvio: ”Suomi on järjestänyt itsensä vaikeasti hallittavaan tilanteeseen”
Peter Nyberg varoittaa, että suomalaisten elintasoa voidaan joutua alentamaan, ja on mahdollista, että se on myös pidettävä alhaisempana pitkään. ”Näiden pulmien välttämiseksi tarvittaisiin nyt Suomessa valtiomiehiä/-naisia eikä vain poliitikkoja innokkaine tukijoukkoineen”, hän sanoo.
Eläkkeellä oleva valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan, entisen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF vanhemman tutkijan Peter Nybergin näkemys Suomen tilanteesta on synkkä.
“Suomi on järjestänyt itsensä lähivuosina vaikeasti hallittavaan tilanteeseen”, hän kirjoittaa tuoreessa blogissaan.
Nybergin mukaan edessä on kolme tärkeinä pidettyä tavoitetta joita on vaikeaa samanaikaisesti toteuttaa.
“Turvallisuutta on nopeasti ja kalliilla lisättävä, koska on päätetty olla osapuolena suurvaltojen välisissä kiistoissa. Julkinen velanotto on saatava rajoitettua tilanteessa, jossa maamme edellytykset nopeuttaa tulojen kasvua monen talouden tarkkailijan mielestä ovat vähäiset. Kansalaisten elintaso ja elinolot on samalla turvattava jotta yhteiskuntarauha ja poliittinen vakaus säilyisivät. On helppoa nähdä miksi nämä tavoitteet ovat vaikeasti yhteensovittavia”, hän sanoo.
Nyberg muistuttaa, että turvajärjestelyjen lisäys vaatii merkittävästi resursseja eli rahalla hankittavia tuotteita ja palveluja. Jos velanottoa samalla rajoitetaan, on resurssit otettava vähentämällä muiden alojen rahoitusta.
“Jos tulokasvu on alhainen tai suurvaltasuhteet ovat tulehtuneita tulee tästä uudesta resurssijaosta helposti pysyvä olotila. Kansalaisten aineellista elintasoa on silloin ensin alennettava ja sen jälkeen pidettävä alhaisempana kuin se muuten voisi olla. Resurssien rajallisuus varmistaa, että muut tavoitteet kärsivät jos yhtä tavoitetta korostetaan.”
Menot ylittäneet tulot yli 10 vuoden ajan
Nyberg korostaa, että suomalaisten menot ovat ylittäneet heidän tulonsa melkein yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan. Merkittävä syy tähän on ollut julkisen sektorin jatkuva alijäämä.
“Tasapainon lisäämisen halvin tapa on yksinkertaisesti muuttaa kansalaisten ajatusmaailmaa käsitteitä kehittämällä. Pyrkimys voisi olla sotilaallisen turvallisuuden nostaminen elintason osaksi etenkin lyhyellä aikavälillä ja nimenomaan alenevan taloudellisen turvallisuuden vastapainoksi. Määrittelemällä sotilaallinen valmius ja luottokelpoisuus entistä tärkeämmiksi osiksi laajasti ymmärrettyä elintasoa voidaan pyrkiä häivyttämään näiden tavoitteiden välistä ristiriitaa”, hän kommentoi.
“Uskottavuutta tietenkin vähentää oleellisesti se, että elämä Venäjän naapurina ei ole tuottanut turvallisuusongelmia suomalaisille moneen vuosikymmeneen”, Nyberg jatkaa.
Tavoitteet voitaisiin hänen mukaansa pyrkiä tasapainottamaan tarkistamalla turvallisuuspolitiikan laajuutta, välineitä ja kustannuksia. Keskeistä olisi arvioida mitkä olisivat nimenomaan Suomeen kohdistuvat suorat uhat ja pyrkiä lieventämään juuri niitä.
“Jäsenyys EU:ssa ja Natossa asettavat väistämättä rajoituksia Suomen ulko- ja puolustuspolitiikkaan, mutta rajoitukset ovat ymmärtääkseni usein joustavia ja voidaan osittain itse määritellä. Suomen kannattaisi uusien rajoitusten puitteissa edelleen näkyvästi pyrkiä avata kiistojen osapuolten välille keskustelua, itse luopua kärjekkäistä lausunnoista ja välttää toimia jotka jokin osapuoli todennäköisesti pitäisi vihamielisinä. Parhaassa tapauksessa tämä voisi vähitellen vähentää sotilaalliselle turvallisuudelle tarpeellisten resurssien määrää”, Nyberg ehdottaa.
”Tarvittaisiin valtiomiehiä/-naisia eikä vain poliitikkoja”
Hän suhtautuu epäillen siihen, että EU-tason toimista kuten yhteisvelasta olisi apua.
“Samalla Suomi tulisi käytännössä peruuttamattomasti sitoutuneeksi useiden EU-liittovaltion oleellisimpien rakennuspalikoiden pystyttämiseen. Lisäksi on ainakin kahdesta syystä aihetta epäillä yhteisrahoituksen tehokkuutta. Elpymisrahaston varojen jako on edennyt hitaasti ja siihen liittyy ilmeisesti runsaasti epäselvyyksiä, mikä viittaa sekä komission että eräiden jäsenmaiden vaillinaiseen projektihallintaan. Jää myös selvittämättä miten suuret maat EU:ssa saataisiin pysyvästi luopumaan pyrkimyksestä varmistua siitä, että yhteiset säännöt ja varat käytetään etupäässä niiden kansallisten tavoitteiden edistämiseen. Selvää joka tapauksessa on, että Suomen oma päätösvalta monista omista asioista taas tulisi vähitellen katoamaan.”
Nyberg painottaa, että Suomen lähivuosien tärkein tarve löytää tasapainoa turvallisuuden, resurssipulan ja elintason välillä sattuu vaikean kansainvälisen tilanteen keskelle.
“Tukemamme länsimainen liitto on parhaillaan suurissa vaikeuksissa. Vaikeudet ovat sekä sotilaallisia, taloudellisia että moraalisia. Lisää jännitettä tuovat mm. epäilyt tulevasta kansainvälisestä rahoitus- ja talouskriisistä sekä kansalaisten jyrkkenevä eriarvoisuus. Näiden pulmien välttämiseksi tarvittaisiin nyt Suomessa valtiomiehiä/-naisia eikä vain poliitikkoja innokkaine tukijoukkoineen.”
LUE SEURAAVAKSI:
Asiantuntija ennustaa rajua mullistusta Eurooppaan: ”Me lähdemme sotaan” – Venäjä varoitti jo Eurooppa sai kaksi hyytävää varoitusta, joihin pitää reagoida heti – Suomessa repesi poikkeuksellinen jakolinja Suomen huuto kaikuu EKP:ssä kuuroille korville