Näin liikkumattomuus näkyy ihmisen aivoissa – harva ymmärtää riskejä
Passiivisen elämäntavan on jo pitkään tiedetty olevan haitaksi terveydelle. Sen vaikutus aivoihin kuitenkin yllättää monet.
Kuva: Shutterstock.com
Moni tietää, että liikkumattomuus, istuminen ja paikallaan pysyminen vaikuttaa haitallisesti fyysiseen terveyteen.
Passiivisen elämäntavan vaikutukset vaikuttavat kuitenkin myös aivoihin, mikä tulee monelle yllätyksenä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten fyysinen passiivisuus voi vaikuttaa aivoihin ja tarjoamme vinkkejä terveellisempään elämäntapaan.
Nykyään fyysinen aktiivisuus on monelle toissijaista, etenkin niille, jotka viettävät suuren osan päivästään istuen.
Pitkäaikainen fyysinen passiivisuus voi vaikuttaa negatiivisesti hermoston rakenteeseen ja toimintaan. Hermosto ei ole staattinen, vaan dynaaminen rakenne, jossa synapseja muodostuu, muuttuu ja häviää jatkuvasti.
Passiivisuus voi aiheuttaa haitallisia muutoksia hermostossa, ja tämä on yksi suurimmista riskitekijöistä liikkumattoman elämäntavan kannalta.
Passiivisen elämäntavan aiheuttamat muutokset aivoissa havaittiin eräässä vuoden 2014 tutkimuksessa, jonka toteutti Wayne State -yliopiston lääketieteen laitoksen tutkijat.
Rotille tehdyn tutkimuksen mukaan fyysisen passiivisuuden havaittiin vaikuttavan aivojen rakenteeseen. Mukana oli säännöllisesti liikkuvia rottia sekä rottia, jotka eivät liikkuneet kokeen aikana lainkaan.
Kolmen kuukauden seurannan jälkeen tutkijat havaitsivat fyysisiä muutoksia passiivisten rottien aivojen rakenteessa. Niiden hermosolut kasvoivat ylimääräisiä lisähaaroja, mikä ylistimuloi hermostoa ja altisti rotat korkealle verenpaineelle.
Passiivisuus johti sympaattisen hermoston kyvyttömyyteen säädellä ääreisverisuonten supistumista, mikä myöskin altisti rotat korkealle verenpaineelle ja sydänsairaudelle.
Muissa tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti passiivinen elämäntapa heikentää muistia ja oppimiskykyä sekä altistaa hermorappeumasairauksille.
Kuinka välttää riskit?
Liikunta on yksi parhaista keinoista välttää kroonisia sairauksia, kuten diabetes, korkea verenpaine, lihavuus, osteoporoosi sekä sydän- ja verisuonitaudit.
Jo päivittäinen kävely voi auttaa ehkäisemään näitä ongelmia. Liikunnan tulisi olla kohtuullista ja progressiivista.
Hyvä uni on myös olennaisen tärkeää terveydelle, ja passiivinen elämäntapa saattaa johtaa huonolaatuiseen uneen. Liikunta voi parantaa unen laatua ja auttaa nukkumaan paremmin.
Liikunta ei ainoastaan ole hyvä fyysiselle terveydelle vaan myös mielenterveydelle. Se voi auttaa torjumaan ahdistusta ja stressiä, edistää rentoutumista, lisätä itsetuntoa ja itseluottamusta sekä tukea sosiaalisia suhteita.
Kun otamme huomioon nämä riskit ja edut, on selvää, että fyysinen aktiivisuus on avain terveelliseen elämäntapaan sekä aivoille että keholle.
Joten mikäpä estää meitä tarttumasta tilaisuuteen ja aloittamasta aktiivisempaa elämää tänään? Olemme vastuussa omasta terveydestämme, ja liikkumisen lisääminen voi olla ensimmäinen askel parempaan elämään.
Artikkeli Näin liikkumattomuus näkyy ihmisen aivoissa – harva ymmärtää riskejä on julkaistu aiemmin Newsner Suomi.