Mitä tapahtuu, jos länsi ei tunnusta Vladimir Putinia presidentiksi? ”Emme ole sodassa Venäjän kanssa”

Länsi on boikotoinut Putinin virkaanastujaisia Ranskaa ja muutamaa muuta EU-maata lukuun ottamatta. Putinin presidenttiyen kiistäminen on kuitenkin hankalampi kysymys.

Vladimir Putin nimitettiin tiistaina viidennelle kaudelle Venäjän federaation presidentiksi. Yhdysvallat ja valtaosa Euroopan unionin maista boikotoivat virkaanastujaisia lukuun ottamatta Ranskaa ja muutamia muita EU-maita, kertovat Reuters ja Associated Press.

”Emme ole sodassa Venäjän kanssa emmekä Venäjän kansan kanssa, eikä meillä ole halua hallinnon vaihtumiseen Moskovassa”, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Reutersin mukaan.

Ranskan suurlähettiläs osallistui tilaisuuteen huolimatta siitä, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell oli kehottanut jäsenmaita jättämään tilaisuuden väliin. Muun muassa Saksa ja Viro noudattivat Borrellin toivetta eivätkä osallistuneet tilaisuuteen. Iltalehden mukaan myöskään Suomen edustajaa ei nähty virkaanastujaisissa.

Lännen boikotoinnin syynä on Venäjän sota Ukrainassa sekä Venäjän presidentinvaalien epärehellisyys. Venäjän vaalien legitimiteettiä kritisoi ensimmäisenä virallisesti ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, kertoo Deutsche Welle.

Myös Josep Borrell on sanonut vaalien perustuneen sortaviin lakeihin sekä poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja toimittajien vainoon. Hänen mukaansa vaalit käytiin valetiedon tulvan ja julkisilla rahoilla vuosikausia tehdyn propagandan alla ilman, että venäläisillä olisi pääsyä riippumattomaan mediaan.

”Tämän kutsuminen vaaleiksi on ironiaa”, Borrell sanoi.

EU-instituutioiden ulkopuolinen Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on suositellut jäsenvaltioitaan ja EU-maita lopettamaan Putinin tunnustamisten Venäjän presidentiksi ja kaiken yhteydenpidon Putiniin lukuun ottamatta humanitaarisia ja rauhaan liittyviä asioita.

Vain viikkoa myöhemmin Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa kehotetaan rajoittamaan suhteita Putiniin ja pidättäytymään Venäjän presidentinvaalien tunnustamisesta.

Parlamentaarisen yleiskokouksen lausunto ja Euroopan parlamentin päätöslauselma eivät ole sitovia, vaan EU:n 27 jäsenvaltiota päättävät ulkopolitiikastaan yksimielisesti.

DW:lle puhunut Euroopan ulkopolitiikan asiantuntija Maria Ciolan huomauttaa, että parlamentin päätöslauselmalla on vahvaa symbolista merkitystä, koska se lähettää jäsenmaiden hallituksille viestin siitä, miten Putiniin pitäisi suhtautua. Samalla päätöslauselma osoittaa, että parlamentin linjalle on laajaa tukea läpi poliittisen kentän.

Kansainvälisessä politiikassa ei ole selkeää prosessia sille, miten valtionpää julistettaisiin epälegitiimiksi. Valtiot voivat kuitenkin ilmoittaa, etteivät tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi.

”Kukaan ei ole ilmoittanut, ettei tunnusta häntä [Vladimir Putinia] ja vetäisi suurlähettiläänsä Moskovasta”, politiikan tutkija Gustav Gressel European Council on Foreign Relations -ajatushautomosta sanoo DW:lle.

Gresselin mukaan Putinista voitaisiin alkaa puhua Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkan tapaan ”vallanpitäjänä”, ei presidenttinä. EU on julistanut, ettei se tunnusta Valko-Venäjän vuoden 2020 presidentinvaalien tulosta ja katsoo, ettei Lukašenkalla ole minkäänlaista demokraattista legitimiteettiä.

Toisaalta EU-maiden on jatkossakin oltava yhteydessä Moskovaan, eivätkä ne voi valita, kenen kanssa puhuvat. Globsec-ajatushautomon tutkija Roger Hilton huomauttaa DW:lle, että Putinin presidenttiyden tyrmääminen hankaloittaisi Brysselin neuvottelukykyä ja Ukrainan turvallisuuden edistämistä.