Metsäsektorilla suunta on nyt ylöspäin, mutta kulmakerroin on kysymysmerkki

Helsingin pörssin metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Board kaikki julkistivat torstaina osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuun ajalta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Eelis Berglund

Iiro-Matti Nieminen

Kotimaisten metsäyhtiöiden viimeaikainen uutisvirta ja alkuvuoden tulosraportit vahvistavat sen, että metsäteollisuudessa pohjakosketus ajoittui viime vuoteen. Näin arvioi pääanalyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesiltä.

– Vielä on epäselvää, millaisella kulmakertoimella yhtiöt pääsevät viime vuoden syvästä tuloskuopasta ylöspäin, mutta suunta on joka tapauksessa myönteinen, Viljakainen sanoo STT:lle.

Helsingin pörssin metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Board kaikki julkistivat torstaina osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuun ajalta. Kaikkien kolmen tulokset jäivät vuoden takaisen vertailukauden lukuja heikommiksi, mutta Viljakaisen mukaan yhtiöiden tulokset ylittivät silti markkinoiden odotukset.

Viljakaisen mukaan tulosten taustalla on etenkin viime vuotta rasittaneen varastojen purkamisen loppuminen, jonka seurauksena yhtiöiden myyntivolyymit ovat toipuneet. Lisäksi suomalaisyhtiöille tärkeä sellumarkkina kehittyi myönteisesti hintojen noustua.

– Ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhtiöillä oli myös melko vähän vuosihuoltoja, mikä on tukenut tuloksen tekemistä alkuvuodesta.

Elpymistä odotuksissa

Stora Enso kertoi odottavansa, että markkinaolosuhteet elpyvät vähitellen tänä vuonna. Yhtiö ennakoi kuluttajapakkauskartongin kysynnän sekä sellun kysynnän ja hintojen nousevan.

Stora Enso myös nosti säästöohjelmansa kunnianhimoa. Nyt yhtiö tavoittelee vuotuisen tuloksensa parantamista 120 miljoonalla eurolla, kun alkuperäinen tavoite oli 80 miljoonaa euroa. Hans Sohlströmin johdolla tuloskäännettä hakeva Stora Enso kertoi jo helmikuussa, että ohjelma voi johtaa noin 1 000 työntekijän vähentämiseen.

UPM puolestaan sanoi, että kysynnän elpyminen jatkui useimmissa liiketoiminnoissa. Uusi toimitusjohtaja Massimo Reynaudo kehui UPM:n onnistuneen myös katteiden hallinnassa.

– Viime vuotta leimannut varastojen purku oli ohi kaikissa liiketoiminnoissa, Reynaudo sanoi tulosraportissa.

Metsä Boardin mukaan ensikuitukartonkien kysyntätilanne piristyi alkuvuonna selvästi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

– Kartonkien kysyntää ovat lisänneet arvoketjun varastojen täydentämistoimet sekä markkinatasapainon normalisoituminen erityisesti Euroopassa. Arvioimme positiivisen vireen jatkuvan myös lähikuukausina, kommentoi Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio osavuosikatsauksessa.

Inderesin Viljakaisen mukaan yhtiöiden kommentit markkinoista olivat varovaisen myönteisiä sekä kysynnän että hinnoittelun osalta. Hän kuitenkin sanoo, että Pohjoismaiden kireä raakapuumarkkina tulee haastamaan metsäyhtiöitä edelleen.

Tarjontahäiriöt voineet nostaa sellun hintaa

Sellun osalta markkinatilanne on Viljakaisen mukaan suhteellisen hyvä, kun kysyntä on toipunut. Hän arvioi, että sellun viimeaikainen hinnannousu on voinut johtua tarjontapuolen häiriöistä, kuten tuotantokatkoksista useilla tehtailla sekä Punaisenmeren tilanteen vaikutuksista tavarakuljetuksille.

– Myös kartonkipuolella varastokorjaus on ohi, kysyntä on toipumassa ja joissakin tuoteryhmissä myös hintoja on korotettu, eli pahin on ehdottomasti takana myös pakkaamisen arvoketjussa.

Kartonkimarkkinoiden tilanne on silti Viljakaisen mukaan haastavampi kuin sellussa. Hänen mukaansa kartonkien kulutus ei välttämättä ole merkittävästi toipunut loppuvuotta ajatellen.

– Kuluttajat kärsivät edelleen ostovoimahaasteista, ja etenkin Euroopassa talouskasvunäkymä on nihkeä.

Mekaanisen metsäteollisuuden osalta Viljakainen toteaa, ettei rakennusmarkkina osoita vielä toipumisen merkkejä Euroopassa, minkä vuoksi sahatavaran ja tiettyjen puutuotteiden markkinatilanne on edelleen hyvin heikko.

Lakoista lovi alkuvuoden tuloksiin

Metsäyhtiöt tarjoilivat torstaina myös arvioita poliittisten lakkojen vaikutuksista tuloksiinsa. Stora Enso sanoi lakkojen aiheuttaneen 25 miljoonan loven yhtiön tulokseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella kvartaalilla tulosvaikutus on yhtiön arvion mukaan jo vähäisempi.

Metsä Board haarukoi lakkojen negatiiviseksi tulosvaikutukseksi noin 25 miljoonaa euroa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Koko Metsä Groupin osalta tulosvaikutus on arviolta 60 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonaa kohdistuu toiselle vuosineljännekselle.

– Tällainen ammattiyhdistysliikkeen vastuuton toiminta vahingoittaa mahdollisuuksia kehittää suomalaista teollisuutta pitkäjänteisesti, jyrisi Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä osavuosikatsauksessa.

UPM luonnehti lakkojen tulosvaikutuksen jäävän maltilliseksi.

– Pystyimme lieventämään lakkojen vaikutuksia varastojen hallinnalla sekä palvelemalla asiakkaita Suomen ulkopuolisilta tehtailta, toimitusjohtaja Reynaudo kertoi.

Pääanalyytikko Viljakaisen mielestä tiedot lakkojen tulosvaikutuksista olivat suurin piirtein odotusten mukaisia.

– Sijoittajat eivät näistä menetyksistä varsinaisesti hermostu eivätkä anna niille erityisen suurta painoarvoa.

Torstaina kello 16:n aikoihin iltapäivällä UPM:n osake oli kolmen prosentin nousussa Helsingin pörssissä. Stora Enson kurssi oli vahvistunut kaksi prosenttia ja Metsä Boardin runsaan prosentin.