Leijonapolku harhailee nyt kuopassa
Pikkuleijonat hävisi torstaina Espoossa alle 18-vuotiaiden poikien MM-kilpailujen puolivälierän Ruotsille maalein 1–2. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Petteri Ikonen
Jo kaksi kautta ja yhteensä neljät arvokilpailut ilman mitalia. Tuo on Suomen alle 20-vuotiaiden miesten ja alle 18-vuotiaiden poikien jääkiekkomaajoukkueiden yhteenlaskettu saldo kausilta 2022-2024.
Edellisen kerran Suomi on jäänyt mitalitta neljissä peräkkäisissä nuorten ja poikien arvokilpailuissa kausina 2010-13, jolloin mitalittomia arvokilpailuja kertyi peräkkäin viidet.
Suomi kuuluu molemmissa ikäluokissa perinteisiin menestyjiin, mutta vaisumpia vuosia tulee ajoittain. Torstai-iltana alleviivasi tätä, kun Pikkuleijonat hävisi Espoossa alle 18-vuotiaiden poikien MM-kilpailujen puolivälierän Ruotsille maalein 1-2.
Päävalmentaja Marko Kauppinen ei halunnut yhden ottelun tuloksen leimaavan koko matkaa, jonka hän on kulkenut pelaajien kanssa alle 16-vuotiaiden maajoukkueesta, mutta myönsi “kuolemanottelun” olevan tiukka jakaja: voitolla pääsee mitalipeleihin ja turnaus on onnistunut, tappiolla turnaus päättyy pahaan pettymykseen.
– Kahden ja puolen vuoden aikana olemme pystyneet saavuttamaankin jotain. Pelaajat ovat menneet eteenpäin. Tällä matkalla tavoitteena on kehittää pelaajia kohti NHL:ää. Yksi ottelu MM-kilpailuissa on tietysti pettymys, koska havittelemme mitalia ja haluamme voittaa jokaisen ottelun, Kauppinen sanoi.
NHL siintää joukkueesta monien silmissä. Muutamalle voi povata jopa ykköskierroksen varausta, mutta niin arvokilpailumenestyksen kuin kärkipään varauksienkin suhteen Suomi on nyt kuopassa.
Suomen vahvat juniori-ikäluokat etenivät neljänä vuonna peräkkäin alle 18-vuotiaiden MM-loppuotteluun vuosina 2015-18 ja saavuttivat kaksi maailmanmestaruutta. Tuon jälkeen ikäluokan MM-kilpailuista on tullut yksi mitali, pronssi 2022.
Alle 20-vuotiaissa Suomi saavutti MM-kullat 2014, 2016 ja 2019. Vielä 2021 tuli pronssia ja 2022 hopeaa.
Isot pyssyt vaikenivat
Kauppisen mainitsemaan NHL:ään varattiin suomalaisia joukoittain ensimmäisellä kierroksella vuosina 2016-2019. Sen jälkeen ykköskierroksen varauksiksi on kelvannut kolme suomalaispelaajaa.
Kauppisella oli Espoossa hyppysissään joukkue, josta esimerkiksi puolustaja Aron Kiviharju (pisteet 0+3=3) sekä hyökkääjät Konsta Helenius (0+7=7) ja Emil Hemming (4+2=6) voivat kelvata ensimmäisellä kierroksella kesäkuun varaustilaisuudessa.
Hyökkääjäkaksikon Helenius-Hemming taituruus oli MM-kilpailuissa ajoittain silmiä hivelevää katsottavaa, mutta enemmän olisi tarvittu. He dominoivat alkusarjassa Latviaa, Norjaa ja Slovakiaa vastaan, mutta kadottivat tehonsa alkusarjan päätösottelussa ja puolivälierässä.
Yhdysvaltoja vastaan Suomi jäi jalkoihin jokaisella osa-alueella. Ruotsia vastaan ykkösmaalivahti Petteri Rimpisen muuraama alakerta oli tarpeeksi tiivis, mutta hyökkäyspäässä tehoja ei tullut enää toivottuun tahtiin. Ylivoimapelissään ja alivoimapelissään Suomi oli MM-kilpailujen viidenneksi paras maa.
– Kolme ensimmäistä peliä pelasimme hyvää lätkää ja voitimme. Jenkkipelissä jäi parannettavaa. Erikoistilanteista jos olisimme pystyneet tekemään maalit, olisi peli (puolivälierä) voinut olla erinäköinen, Kauppinen pyöritteli.
Kun Suomi hallitsi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2015-18, jokaisella kerralla Suomella oli yksi maalintekijä ylitse muiden, jolta saattoi odottaa ratkaisevat täysosumat.
Patrik Laine (8+3=11) loisti hopeajoukkueessa 2015, Eeli Tolvanen (7+2=9) oli maailmanmestaruuden takuumies 2016, Kristian Vesalainen (6+7=13) tehoili hopeajoukkueessa 2017 ja Niklas Nordgren (8+2=10) kultajoukkueessa 2018. Tulitukea muilta sai sopivasti.
Espoossa alempien ketjujen Tuomas Suoniemi (3+4=7) nousi lopulta Pikkuleijonien tehokkaimmaksi, kun isot pyssyt Helenius ja Hemming vaikenivat.
Kolme pointtia
Isossa kuvassa Kauppinen keksi muutaman asian, joissa Suomi on kärkimaita jäljessä.
– On asioita, mitä pitää parantaa: pelinopeus, havainnointi ja ympäristöön sopeutuminen.
Näitä entinen pitkän linjan pääsarjapuolustaja pääsee opettamaan jatkossakin poikamaajoukkuepelaajille, kun hän aloittaa seuraavan kolmen kauden projektin vuonna 2009 syntyneiden maajoukkueen päävalmentajana. MM-näyttämö aukeaa ikäluokalle Kauppisen komennossa vuonna 2027, joten aikaa on.