Kun ”puolalainen putkimies” saapui – EU:n itälaajentuminen 20 vuotta sitten oli menestystarina, mutta ”osa maista jäi jälkeen, harmaalle vyöhykkeelle”
EU:hun vuonna 2004 liittyneiden maiden bruttokansantuotteet ovat kasvaneet, niiden maataloustuotanto on kolminkertaistunut ja työttömyysasteet puolittuneet jäsenyyden aikana.
Vappuna vietettiin Euroopan unionin itälaajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 unioniin liittyi kymmenen uutta maata. Niistä kahdeksan oli entisiä itäblokin maita.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui hiljattain puheessaan itälaajentumista uuden aikakauden aluksi.
Sitä se monella tapaa olikin. Laajentuminen toi mukanaan 74 miljoonaa uutta EU-kansalaista. Se muutti EU:n valtarakenteita ja rahavirtoja. Työvoiman vapaa liikkuvuus toi ”puolalaisen putkimiehen” Britanniaan ja virolaisen rakennusmiehen Suomeen.
Jälkikäteen arvioituna itälaajentuminen oli suuri geopoliittinen ja taloudellinen menestystarina. Idän ja lännen yhdentyminen toi vakautta ja vaurautta Eurooppaan. Se esti entisen itäblokin maiden luisumisen takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.
EU:hun vuonna 2004 liittyneiden maiden bruttokansantuotteet ovat kasvaneet, niiden maataloustuotanto on kolminkertaistunut ja työttömyysasteet puolittuneet jäsenyyden aikana.
EU:hun liittymisen jälkeen keskimääräinen eliniänodote on noussut EU10-maissa 75 vuodesta 79 vuoteen. Kansalaisten tyytyväisyys omaan elämään on Eurobarometrin mukaan noussut 68 prosentista 89 prosenttiin.
EU:n latvialainen talouskomissaari Valdis Dombrovskis totesi tällä viikolla, että EU:hun ja Natoon liittyminen oli Baltian maille mahdollista, koska 2000-luvun alussa oli olemassa lyhyt aikaikkuna, jolloin Venäjä oli vähemmän autoritaarinen kuin nyt.
”Me hyödynsimme sen ikkunan, mutta osa maista jäi jälkeen, harmaalle vyöhykkeelle Venäjän ja lännen väliin.”
Dombrovskisin mukaan on välttämätöntä, että EU edistää nopeasti Ukrainan ja Moldovan jäsenyyspyrkimyksiä.
Näillä keinoilla Venäjä yrittää nielaista Ukrainan rajamaan – Suurlähettiläs kertoo, miltä Kremlin synkkä operaatio näyttää paikan päällä
Laajentuminen on jälleen edessä
EU:n seuraava laajentumiskierros on edessä tällä vuosikymmenellä. Se tuskin tulee sujumaan hankauksitta.
Ukraina on niin iso ja köyhä maa, että EU:n nykyisillä koheesiopolitiikan säännöillä lähes kaikista muista jäsenmaista tulee budjetin nettomaksajia. Se voi olla vaikea paikka niille maille, jotka ovat tottuneet olemaan hyötyjän asemassa.
Esimakua maatalouspolitiikan ongelmista on jo nähty, kun Itä-Euroopan maanviljelijät ovat protestoineet ukrainalaisen viljan aiheuttamia markkinahäiriöitä.
Ennen laajentumista EU:n täytyy muuttaa myös päätöksentekomenetelmiään. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin venkoilut EU:n yhteisessä pakotepolitiikassa ovat olleet kenties silmiinpistävin esimerkki siitä, että vuoden 2004 laajentuminen ei tuonut kaikkiin uusiin jäsenmaihin länsimaisia arvoja.
Seuraavassa laajentumisessa on pakko muistaa, että oikeusvaltion ja sananvapauden tila voi heikentyä hyvin nopeasti.
Tutkijalta todella hyytävä väite: Vladimir Putinilla on uusi keino Euroopan horjuttamiseksi – Tämä on tavoitteena Wille Rydman: EU:n laajentuminen voisi irrottaa Suomen eurosta – Ministerin mukaan yhteisvaluutta on ”rakenteellinen ongelma” Suomen eduskuntaan tulee pikavauhtia jättimäinen EU-kysymys – Vaikuttaa nettomaksuihin, vahvistaa tutkija Laajentuminen olisi järistys EU:ssa – Ukrainasta tulisi iso peluri Asiantuntija tylyttää EU:n suurta suunnitelmaa: Kyse on ”jostakin mittaamattoman paljon suuremmasta”