Kenialainen Eurelia Andabwa kertoo, miten työpaikkaa etsivillä nuorilla naisilla tulee seinä vastaan – "Naisia ei oteta todesta eikä heidän kykyihinsä uskota, etenkään digialalla"
Eurelia Andawban mukaan perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttumassa Keniassa. LEHTIKUVA / PÄIVI ARVONEN
Päivi Arvonen
Koulutus ja osaaminen eivät takaa työpaikkaa Keniassa – etenkään naisille. Työpaikkoja on liian vähän ja työnhakijoita liikaa. Kenialaisten mediaani-ikä on 19 vuotta, ja jopa 80 prosenttia kenialaisista on alle 35-vuotiaita.
Pysyvän työpaikan saa vain viidennes, muiden on pärjättävä pätkätöillä ja satunnaisilla päiväpalkkaisilla töillä esimerkiksi rakennuksilla tai siivoojina. Päiväpalkka satunnaistöistä pääkaupungissa Nairobissa on yleisimmin 500 Kenian shillinkiä eli reilu kolme euroa, josta viidennes voi mennä päivittäisiin työmatkakuluihin.
– Perheenjäsenet ja suku auttavat toisiaan taloudellisesti. Suku on turvaverkkomme. Raha ei yleensä riitä, vaikka sitä yrittäisi käyttää hyvin viisaasti, kertoo STT:lle Nairobissa asuva Olivia Adongo.
Adongo, 27, asuu veljensä ja viisivuotiaan poikansa kanssa. Hän on suorittanut liiketalouden opistotutkinnon ja tehnyt pätkätöitä myyjänä. Vuonna 2023 Adongo osallistui kehitysyhteistyöjärjestön koordinoimaan puolen vuoden mittaiseen digialan koulutusohjelmaan.
– Sain koulutusta muun muassa hakukoneoptimointiin ja digitaaliseen markkinointiin sekä työnhakuprosessiin ja ansioluettelon laatimiseen. Rakastan digialaa, se tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia oppia uutta ja toteuttaa itseäni, Adongo sanoo.
Koulutuksen jälkeen hän on tehnyt digialan töitä freelancerina.
– Ennen olin lamaantunut ja toivoton, olin pitkiä aikoja vain kotona. Töiden löytyminen tuntui mahdottomalta, mutta nyt tulotasoni on parantunut ja itsevarmuuteni kasvanut.
“Naisen odotetaan suostuvan seksiin”
Eurelia Andabwa, 25, suoritti yhtä aikaa Adongon kanssa puolen vuoden digikoulutusohjelman. Hän on saanut koulutusohjelman jälkeen muutaman päivän työkeikkoja digialalla.
– Naisia ei oteta todesta eikä heidän kykyihinsä uskota, etenkään digialalla. Työpaikkahaastatteluihin on vaikea päästä ja kun niihin pääsee, tulee seinä vastaan, jos ei suostu seksiin, Andabwa sanoo.
Hän suhtautuu kuitenkin optimistisesti työmahdollisuuksiin digialalla ja haaveilee oman digimarkkinointitoimiston perustamisesta.
– Perinteiset roolit ovat muuttumassa. Naisia on yhä enemmän liike-elämässä ja politiikassa. Toivon, että Kenia saisi pian naispresidentin, Andabwa sanoo.
Hyvät tietotekniset taidot
Kirkon Ulkomaanavun Kenian maajohtaja John Bongei on haasteista huolimatta optimistinen Kenian nuorten työllisyystilanteen suhteen.
– Osalla nuorista menee erittäin hyvin. Heillä on koulutusta ja hyvät tietotekniset taidot, mikä auttaa heitä saamaan työpaikkoja jopa kansainvälisissä yrityksissä. Valitettavasti suurimmalla osalla nuorista ei ole varaa edes internetyhteyteen. He tarvitsevat tukea ja apua, Bongei kertoo STT:lle.
Kirkon Ulkomaanavun Creative Industries -ohjelma on tarjonnut vuodesta 2022 lähtien koulutusta 320 nuorelle Nairobissa sekä Länsi-Keniassa Kakuman pakolaisleirillä. Noin kolmannes osallistujista on ollut naisia. Hanketta on rahoittanut myös Suomen ulkoministeriö.
– Kenian nuorilta puuttuu roolimalleja koulutuksen merkityksestä. Koulutus on avain parempaan tulevaisuuteen. Muutos on hidasta; mutta parempaan suuntaan ollaan menossa, Bongei sanoo.
Tuki Kenialle jatkuu
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Keniassa 1960-luvulta lähtien. Suomen tuki Kenialle vuosina 2021-2024 on 32 miljoonaa euroa, josta puolet on suunnattu naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen ja puolet nuorten koulutuksen ja säällisten työpaikkojen saamisen tukemiseen.
Suomi on tukenut muun muassa Kenian ammattikoulutuksen, työssä oppimisen ja opettajienkoulutuksen kehittämistä.
– Maaohjelma lopetetaan eli Kenian ja Suomen hallituksen välinen kehitysyhteistyö loppuu tämän hallituskauden aikana vuoden 2027 loppuun mennessä, mutta Suomen tuki Kenialle jatkuu muiden instrumenttien kautta, sanoo STT:lle Suomen Nairobin-suurlähetystön kehityspolitiikan erityisasiantuntija Anu Ala-Rantala.
Muista tukimuodoista Ala-Rantala nostaa esille etenkin kehittyvien maiden julkiselle sektorille suunnatun investointituen (Public Sector Investment Facility, PIF) sekä Suomen valtionlaitoksille ja virastoille suunnatun Instituutioiden välisen kehitysyhteistyötuen (IKI-hankkeet).
– Näiden instrumenttien kautta muun muassa Suomen Ilmatieteen laitoksella ja Verohallinnolla on kehitysyhteistyötä Keniassa, ja nämä hankkeet jatkuvat. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat myös aktiivisia toimijoita Keniassa, Ala-Rantala sanoo.
Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Keniassa jatkuu. Merkittävä toimija Keniassa ja Afrikassa on kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund, joka avasi aluetoimiston Nairobiin toukokuussa 2022. Finnfund sijoittaa vuosittain jopa 250 miljoonaa euroa kehittyvien maiden yrityksiin, ja noin puolet sijoituksista on kohdistunut Afrikkaan.