Kenen talouspuheisiin voi luottaa? Puolueiden kannattajat ovat asiasta erimielisiä
Kenen talousarvio osuu lähimmäksi totuutta: tutkijan, poliitikon vai perheenjäsenen? Tutkimus selvitti suomalaisten suhtautumista eri talousviestijöihin.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat epäilevästi ammattiliiton talouspuheisiin, kun taas oppositiopuolueiden kannattajilla on vaikeuksia luottaa pääministerin talousviestintään.
Asia selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön hiljattain tekemästä Ilmapuntari-kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat suomalaista.
Kyselyyn vastanneista SDP:n kannattajista lähes 70 prosenttia pitää pääministerin arvioita Suomen taloudesta joko jokseenkin tai täysin epätotuudenmukaisina. Kokoomuslaiset eivät pääministerin puheita juuri epäile, mutta ammattiyhdistysliikkeen talousviestintää kyseenalaistaa lähes 80 prosenttia puolueen kannattajista.
Yleisesti ottaen suomalaiset pitävät luottavimpana talousauktoriteettina maan taloustieteilijöitä ja tutkimuslaitoksia. Neljä viidestä arvioi tiedeviestijöiden olevan lausunnoissaan joko totuudenmukaisia tai melko totuudenmukaista. Myös luotto pankkeihin ja valtiovarainministeriön virkamiehiin on suurta.
Ay-liikkeeseen vastaavaa luottoa löytyy alle joka toiselta, ja peräti 15 prosenttia vastaajista pitää ammattiyhdistysliikkeen talousviestintää täysin epätotuudenmukaisena.
Luottamus läheisiin matalalla
Myös luottamus itselle läheisten ihmisten puheisiin maan talouden tilaa sivuavissa asioissa on melko vaatimatonta. Vain alle puolet arvioi läheisten ihmisten viestit ainakin jollakin tavalla paikkansapitäviksi. Kolmannes epäilee läheisten talouspuheiden totuudellisuutta.
Tiedotusvälineiden talousviestinnän arvioi vähintään melko totuudenmukaiseksi yli puolet eli noin 55 prosenttia vastaajista.
Näkemykset ovat sidoksissa arvioitsijan ikään. Varttuneimmat ikäluokat ovat keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että pankit, luottoluokittajat, valtiovarainministeriön virkamiehet ja pääministeri viestivät talousasioissa pääasiallisesti totuudenmukaisesti. Nuoret uskovat opposition sekä yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen viestejä herkemmällä korvalla kuin ikääntyneet.