Iskeekö säästö- ja veromoukari Suomeen uudelleen vielä tänä vuonna? Tuore luku nostaa hien hallituksen otsalle
Outi Järvinen
Alv-korotuksesta huolimatta julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosentissa, ennustaa VM. Luku on kriittinen EU:n alijäämämenettelyyn joutumisen kannalta.
Valtiovarainministeriö julkisti tänään tuoreen talousennusteensa. Ennuste tarkensi kuvaa julkisen talouden näkymästä, ja siitä kuinka kireitä talouspolitiikan asetelma ja marginaalit ovat. Julkistetun ennusteen perusteella marginaalit ovat erittäin pienet.
Erityisen tarkkaan nyt seurataan julkisen talouden alijäämän kehitystä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos kehitys on heikkoa, on Suomella riski joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna alijäämä on ensi vuonna 2,8 prosenttia.
VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja on aiemmin arvioinut Kauppalehdelle, että EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan alijäämenettelyyn ei pitäisi joutua, jos julkisen talouden alijäämän kolmen prosentin ylitys on vähäinen ja väliaikainen.
”Tätä on tulkittu niin, että 3,5 prosenttia on vähäisen poikkeaman yläraja. Jos tulee tällainen vähäinen ylitys, seuraavana vuonna alijäämän pitää olla alle kolme prosenttia”, Kajanoja sanoi.
Hallituksella on siis paine päästä siihen, että tänä vuonna alijäämä on vähemmän kuin 3,5 prosenttia ja ensi vuonna vähemmän kuin kolme prosenttia.
Hallitus on sitoutunut pitämään julkisen talouden alijäämän tänä vuonna alle 3,5 prosentissa, ja siihen liittyen yleinen arvonlisäverokanta on nousemassa syyskuussa.
Alv onkin jo ennusteessa
Kysyessämme asiaa torstaina VM:n infossa, ilmeni, että alv:n tällä tietoa tämän vuoden syksyllä voimaantulossa oleva korotus on jo huomioitu VM:n ennusteessa, ja siitä huolimatta julkisen talouden alijäämäennuste on 3,5 prosenttia.
Onko hallituksella paine tehdä vielä lisätoimia tänä vuonna?
”Hallituksella on tämän mukaan paikka ja mahdollisuus tehdä lisätoimia. 3,5 prosenttiin päästään sillä meidän arviolla alv:n korotuksesta, virallista vaikutusarviota ei kaiketi tässä vaiheessa vielä ole”, vastasi VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen tiedotustilaisuudessa.
Pääkkönen totesi lisäksi, että ainakaan ei ole varaa lisämenoihin.
”Pikemminkin tosiaan toiseen suuntaan. Tarkkana saa olla, että nyt on niin kuin desimaalipeliä, jopa ehkä puhutaan toisista desimaaleista, kun ollaan EU:n kanssa tekemisissä”, Pääkkönen sanoi.
Asetelma tekee menossa olevasta lisäbudjettivalmistelusta poikkeuksellisen mielenkiintoisen. Hallitus neuvottelee lisäbudjetista toukokuussa. Yksi kysymys on, voidaanko nyt kerrottujen toimien lisäksi tehdä vielä muita uusia toimia, säästöjä tai veronkorotuksia, julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi tänä vuonna.
Kysymys on myös siitä, millaista marginaalia ja puskuria hallitus talouspolitiikkaansa haluaa. Desimaalit muuttuvat helposti ennusteissa.
Matkaa taloustavoitteisiin
Kasvuennustetta laskettu
Valtiovarainministeriön torstaina julkaistun uuden ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu on tänä vuonna nollassa, ja yltää ensi vuonna 1,6 prosentin kasvuun ja vuonna 2026 1,5 prosentin kasvuun.
VM:n kasvuennuste on heikentynyt joulukuusta. Vielä joulukuussa VM ennusti, että Suomen talous yltää tänä vuonna 0,7 prosentin kasvuun. VM:n joulukuun ennusteen mukaan kasvu vahvistuisi 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026.
Tulevien vuosien osalta hallituksen taloustavoitteisiin kuuluu kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yhden prosenttiyksikön suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä.
VM:n torstaina julkaistun ennusteessa olevan keskipitkän arvion mukaan julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 1,9 prosenttia.
Pääkkösen mukaan hallituksen työllisyystoimet eivät VM:n ennusteessa täysin ennätä vaikuttaa hallituksen tavoittelemalla tavalla suhdanteesta johtuen. Lisäksi ennusteesta puuttuu hallitusohjelman kokonaisuudessa mukana olevia hyvinvointialueiden tuottavuustoimia.
Hallituksen taloustavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävä kysymys on hallituksen kasvu- ja rakennetoimien vaikutusten realisoituminen kansantalouteen ja julkiseen talouteen.
Lisäksi miljardiluokan jokerikortti julkisen talouden kannalta on hyvinvointialueiden talous- ja tuottavuuskehitys. Torstaina julkistettiin julkisen talouden suunnitelma. Suunnitelman hyvinvointialueiden taloustilannetta käsittelevän osuuden perusteella hyvinvointialueiden talouskehitykseen ja sen vaikutukseen julkiseen talouteen sisältyy lähivuosina paljon kysymysmerkkejä.
Valtiovelka kasvaa yli 200 miljardiin
Julkisen talouden suunnitelmasta ilmenee myös, että valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 10,7 miljardia euroa ensi vuonna.
Vuosina 2025— 2028 alijäämä on keskimäärin noin 8,5 miljardia euroa ja se pienenee kehyskauden loppua kohden ollen noin 7 miljardia euroa vuonna 2028.
Inflaation hidastumisen myötä yleisen korkotason nousu on pysähtynyt. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan kuitenkin nousevan vuodelle 2025 arvioidusta 3,1 miljardista eurosta kehyskauden loppuun mennessä 4 miljardiin euroon. Viime vuosina tapahtunut yleisen korkotason nousu välittyy viiveellä velanhoitomenoihin.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan vuoden 2028 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 203 miljardia euroa.