Investoinnit olisivat jo edenneet Suomessa, jos käytössä olisi USA:n tukimalli – Tästä syystä se toimii

Yhdysvaltain tukipaketti ei ole ainoastaan jättimäinen, vaan se saa eurooppalaiset tuet näyttämään narulla työntämiseltä.

Jos Euroopassa olisi käytössä samanlaiset tukimekanismit kuin Yhdysvaltojen IRA-paketissa, Suomessa olisi nyt todennäköisesti useampia investointeja pidemmällä kuin nyt, uskoo Suomen Climate Leadership Coalitionin (CLC) toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

IRA eli Inflation Reduction Act on presidentti Joe Bidenin elokuussa 2022 hyväksymä lakipakettikokonaisuus, joka sisältää mittavat, lähes 400 miljardin euron tuet vihreään siirtymään. Tuki on niin massiivinen, että se on jo houkutellut Eurooppaan vireillä olleita investointeja Yhdysvaltoihin.

Kaskinen huomauttaa, että IRA:n kohdalla pelkkä koko ei ratkaise. Euroopan komissio on itsekin korostanut, kuinka pelkästään sen budjetista tuetaan vajaalla 600 miljardia euroa vihreää siirtymää. Sen summan päälle tulevat vielä kansalliset tuet. EU-rahaa vain käytetään selvästi useampiin kohteisiin.

”Tämä on se, missä se iso ero on. USA laittaa hyvin harvaan kohteeseen, hyvin paljon ja hyvin suoraviivaisesti rahaa. EU laittaa paljon rahaa, mutta lukuisiin eri puroihin ja eri reittejä pitkin”, Kaskinen sanoo.

Tämä on CLC

Climate Leadership Coalition (CLC) on Euroopan suurin voittoa tavoittelematon ilmastotyön liike-elämäverkosto. Sen perustivat vuonna 2014 Fortum, Kone, Neste, St1, Outotec, Caverion ja Sitra.

Yritykset kutsui koolle Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, joka yhä vaikuttaa CLC:n neuvottelukunnassa.

CLC:n hallituksen puheenjohtajana toimii nykyisin Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf. Toimitusjohtaja on Tuuli Kaskinen.

Huhtikuisessa kehysriihessä Petteri Orpon (kok) hallitus päätti uudesta verohyvitystuesta suurille, vihreää siirtymää tukeville investoinneille. Kaskisen mukaan se on oikeansuuntainen, mutta hän toivoo jatkossa EU-tason päätöksiä, jotta tukien mittaluokka saadaan suuremmaksi ja Euroopan markkina yhtenäisemmäksi.

IRA-tuet kohdistuvat pääasiallisesti kahteen kohteeseen: aurinko- ja tuulivoimatukiin ja vetytukeen.

Tuulivoiman kohdalla jokaisesta tuotetusta megawattitunnista tukea voi saada jopa 30 dollaria. Tukitaso on jo lähellä pohjoismaista markkinahintaa, mutta Yhdysvallat lähteekin takamatkalta, Kaskinen huomauttaa. Yhdysvaltojen energiakulutus nojaa yhä hyvin vahvasti fossiilisiin energialähteisiin eli hiilivetyihin.

Puhtaan vedyn tuotantoa tuetaan nyt 3 dollarilla jokaista tuotettua vetykiloa kohden.

Molempien tarkoituksena on laskea hintaa suhteessa fossiilisiin tuotteisiin ja lisätä sitä kautta puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää.

”Euroopassa rahoitusta kohdistuu hyvin vahvasti innovointiin ja investointeihin, kun taas Yhdysvalloissa rahoitus menee suoraan markkinoille pääsyyn ja markkinan kasvattamiseen. Mekin olemme sitä mieltä, että tuki kannattaisi kohdentaa vahvemmin kysyntää kasvattaviin tukiin. Siinä mielessä tämä Yhdysvaltain IRA-paketti on aika osuva”, Kaskinen toteaa.

Vetyinvestointeja ongelmissa

Elinkeinoelämän keskusliitto seuraa Suomessa vireillä olevia vihreän siirtymän investointihankkeita. Tällä hetkellä hankkeita on vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Liikkeelle on lähtenyt investointeja miltei 19 miljardin euron edestä.

Kovan kansainvälisen vetyhypen tai -pöhinän keskellä juuri hiljaisuus suomalaisten vetyinvestointien ympärillä on ollut huomattavaa. Tuoreimmassa katsauksessaan EK nostaakin esiin, miten kariutuneiden ja viivästyneiden hankkeiden listalla on ”juuri Suomen- kipeästi kaipaamia teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen”.

Kaskisen mukaan vetytalouteen investointeja pohtivilla yrityksillä on nyt kaksi keskeistä huolta: Syntyykö vedylle riittävää kysyntää arvoketjun seuraavissa vaiheissa ja minkälainen hintataso vihreälle vedylle tällöin muodostuu.

Näiden huolien keskellä eurooppalaiset investointituet ovat IRA-tuen rinnalla kuin narulla työntämistä. Pelkkä tuki investointiin ei auta vielä hahmottamaan, millaisella markkinalla uusi laitos toimisi.

”Tällaisella IRA-muotoisella tuotantotuella saataisiin vakiinnutettua hintatasoa riittävän pitkäksi aikaa niin, että se olisi investoijalle houkutteleva. Sillä pystyttäisiin luomaan keskeisiä ensimmäisen vaiheen investointeja”, Kaskinen aloittaa ja jatkaa:

”Se on tärkeää, koska esimerkiksi vedyntuotannossa olennaista ei ole vain vedyn tuotanto, vaan se, mitä tulee sen jälkeen siinä arvoketjussa. Tällä pystyttäisiin varmistamaan, että kun vetytuotanto saadaan paikalleen, niin sitten arvoketju myöhemminkin toimii.”

Olisiko Suomessa jo nähty vetyinvestointeja, jos eurooppalainen tukijärjestelmä muistuttaisi enemmän IRA:ta?

”Epäilemättä ne huolet, joita investoijilla tällä hetkellä on, olisivat pienempiä. Silloin todennäköisesti meillä olisi pidemmällä putkessa useampia investointeja, joita kuitenkin on ihan reilusti”, Kaskinen toteaa.