Oikeus: Neljävuotias poika kuoli Joensuussa isäpuolen aiheuttamiin palovammoihin, koska "lapsen ainoa turva" laiminlöi hoitoon viemisen – isäpuolelle ja äidille ehdotonta vankeutta

Joensuussa viime kesänä kuolleen nelivuotiaan lapsen äiti ja isäpuoli osallistuivat oikeudenkäyntiin videoyhteydellä 12. helmikuuta. LEHTIKUVA / Jarno Artika

Jecaterina Mantsinen

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut äidin ja isäpuolen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin neljävuotiaan lapsen kuolemasta. Pahoinpidelty poika kuoli kotonaan Joensuussa viime kesäkuussa.

Tuomion mukaan lapsi kuoli aamuyöllä 8. kesäkuuta edellispäivänä saamiinsa palovammoihin. Soitto hätäkeskukseen tuli aamukahdeksan jälkeen, ja ensihoito pääsi paikalle noin 20 minuutissa. Kuolemansyylausunnon mukaan lapsi oli kuollut jo muutamaa tuntia aikaisemmin. Lapsi oli ollut ennen kuolemaansa todennäköisesti erittäin kivulias, tuomiossa sanotaan.

Oikeuden mukaan lapsen palovammat viittaavat vahvasti siihen, että ne oli aiheutettu asunnosta löytyneellä höyrymopilla. Isäpuoli väitti oikeudessa ainoastaan pesseensä lasta suihkussa. Oikeus kuitenkin katsoi, että palovammojen syntymiseen on vaadittu hanavettä kuumempaa vettä. Höyrymopin höyryn lämpötila todettiin teknisessä tutkinnassa noin sata-asteiseksi.

– Höyrymopin käyttämiseen viittaa myös lapsen rintakehän yläosan kolmion muotoinen, tarkkarajainen ja väritykseltään tasainen palovamma, tuomiossa sanotaan.

Tuomion mukaan palovammojen aiheuttaminen on ollut lapselle hyvin kivuliasta, mistä syystä lasta on täytynyt pitää väkisin paikallaan. Oikeus katsoo, että isäpuolen on suurella todennäköisyydellä täytynyt painaa lasta kylpyhuoneen lattiaan tai seinään.

Törkeä huolimattomuus

Oikeus toteaa, että asiassa ei esitetty mitään todistelua siitä, että äiti olisi aiheuttanut lapselle vammoja. Tuomion mukaan väkivaltaa lapselle teki isäpuoli ollessaan tämän kanssa kahdestaan 7. kesäkuuta kello 11-13.20. Siitä oli todisteena muun muassa syytettyjen viestittelyä.

Viesteissään äiti kieltää miestä kiusaamasta lasta. Tuomion mukaan hän kirjoitti viesteissään, että aina miehen kanssa ollessaan lapsi vahingoittuu ja syyttää miestä lapsen satuttamisesta ja kiduttamisesta. Hän syyttää miestä “sairaasta teosta”, tuomiossa sanotaan.

– (Syytettyjen) tiedossa ei ole ollut, että heidän viestittelynsä tulisi muiden tietoon. Sen vuoksi viestit ovat luotettava kuvaus tapahtumista, oikeus katsoo.

Tavanomaista ankarampi rangaistus

Syyttäjä vaati äidille rangaistusta taposta ja isäpuolelle murhasta. Oikeuden mukaan he eivät kuitenkaan aiheuttaneet lapsen kuolemaa tahallaan, vaan törkeällä huolimattomuudella.

Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 23, tuomittiin kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Isäpuolen, eli Sebastian Simon Daniel Halosen, 26, syyksi luettiin törkeän kuolemantuottamuksen lisäksi törkeä pahoinpitely. Hänen vankeusrangaistuksekseen tuli seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Oikeudessa molemmat kiistivät syytteet.

Tuomioistuin huomioi Halosen rangaistusta mitatessaan, että hänen tekemänsä väkivalta poikkeaa olennaisesti tuomioistuimissa tavanomaisesti käsitellyistä törkeistä pahoinpitelyistä.

– Edellä pahoinpitelyn törkeysarvostelun kohdalla mainitut seikat huomioon ottaen rikoksen vaarallisuus ja siitä ilmenevä Halosen syyllisyys edellyttävät huomattavasti tavanomaista ankarampaa rangaistusta.

Kuolema melko epätodennäköinen

Oikeus perustelee näkemystään tahallisuuden puutteesta henkirikoksessa muun muassa sillä, että palovammat aiheuttaessaan isäpuoli on jättänyt lapsen henkiin, vaikka olisi halutessaan voinut tappaa tämän. Lopetettuaan väkivallan käyttämisen hän on viestittänyt lapsen vammoista äidille.

– Näihin seikkoihin nähden on selvää, ettei Halonen ole tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana.

Todisteena olleen Husin palovammakeskuksen lausunnon perusteella lapsen kuolema oli tapauksessa melko epätodennäköinen seuraus.

– Lähtökohtaisesti Halosenkaan ei voida olettaa pitäneen lapsen kuolemaa todennäköisempänä kuin lapsen henkiin jäämistä, jos kuolema on asiantuntijankin mukaan melko epätodennäköinen.

“Tarkoitus salata kaltoinkohtelu”

Oikeuden mukaan törkeän kuolemantuottamuksen lukeminen myös äidin syyksi perustuu siihen, että hän jätti lapsen toimittamatta asianmukaiseen hoitoon. Asiantuntijan kertomuksen perusteella lapsi olisi jäänyt henkiin, jos hän olisi saanut hoitoa.

– Riskinotto on ollut tietoista, koska se on johtunut tarkoituksesta salata lapsen kaltoinkohtelu. Myös tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet puoltavat huolimattomuuden katsomista törkeäksi, koska Rissanen on ollut ainoa lapsen kanssa asunut lapsen huoltaja ja siten 4-vuotiaan lapsen ainoa turva.

Tuomion perusteella äiti oli pyrkinyt piilottelemaan myös lapsen aiempia vammoja, jotka oli huomattu päiväkodissa. Päiväkodin työntekijät olivat 5. kesäkuuta yrittäneet selvittää äidiltä pojan päässä olleiden mustelmien syytä. Tämän jälkeen lasta ei enää ollut viety päiväkotiin.

– Rissasen monista viesteistä ilmenee hänen olleen huolestunut siitä, ettei lasta voi viedä hoitoon, koska siellä lapsen vammojen takia epäillään lapsen kaltoinkohtelua. Rissasen internethakujen sisältö viittaa myös pyrkimykseen saada lapsen vammat mahdollisimman nopeasti näkymättömiin.