Hallituksen säästöt voivat johtaa verotoimistojen palvelujen heikentymiseen – jonot voivat pidentyä ja toimipaikkoja voidaan sulkea

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari arvioi, että säästöjä lähdettäisiin hakemaan vähentämällä tiloja. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sanna Raita-aho

Tulevaisuudessa verotoimistossa asiointi tai maistraatissa vihkiminen ei välttämättä enää onnistu omalla kotipaikkakunnalla. Hallituksen kaavailemat julkisen hallinnon säästöt voivat johtaa joidenkin valtion virastojen toimipisteiden sulkemiseen.

Yhteensä hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi hallinnosta on tarkoitus säästää 400 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. STT uutisoi aiemmin, että osana säästötoimia jopa tuhansia virkamiehiä voidaan joutua ensi vuonna irtisanomaan.

Verohallinnon pääjohtajan Markku Heikuran mukaan vielä on vaikea arvioida tarkasti, miten hallituksen säästötoimet vaikuttavat. On kuitenkin oletettavaa, että leikkaukset näkyvät palveluissa ja pahimmillaan myös verokertymässä.

Heikura ennakoi, että ainakin neuvontaa antavien puhelinpalveluiden vastaus- ja jonotusajat pitenevät ja joitakin palveluita lopetetaan kokonaan. Esimerkiksi verokorttineuvontaan soittavat joutuvat jatkossa varautumaan pidempiin jonotusaikoihin tai heidät ohjataan asioimaan OmaVero-palvelun kautta.

Myöskään yritysten neuvontapalvelua ei pystytä pitämään entisessä mittakaavassa. Samaten muutoksenhaun päätösten läpimenoajat pitenevät.

– Pienempiä toimipisteitä jouduttaneen laittamaan kiinni. Monia pienempiä on jo suljettukin, mutta asiaa pitää tarkastella uudemman kerran. Aika haasteelliseksi tulee tämä, Heikura sanoo STT:lle.

Lisäksi jatkossa kansalaiset joutunevat varaamaan ajan veropalveluihin, kun nyt toimistoissa on voinut vierailla aukioloaikojen puitteissa.

Virkailijoiden irtisanomiset ovat Heikuran mukaan vasta viimeinen keino. Niitä on myös vaikea toteuttaa valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti, koska niihin liittyy monia sääntöjä. Sen sijaan esimerkiksi kausityöntekijöiden ja lomasijaisten määrää voidaan vähentää.

– Kyllä se irtisanomiskortti on aika lailla viimeinen, mihin mennään. Mutta kausityöntekijöidenkin määrän vähentäminen näkyy väistämättä palveluissa.

Heikura kertoi myös Ylen haastattelussa, että Verohallinnon lakisääteiset palvelut uhkaavat vaarantua säästötoimien vuoksi.

DVV voi sulkea toimipisteitä

Digi- ja väestöviraston (DVV) pääjohtajan Janne Viskarin mukaan on vaikea arvioida, miten leikkaukset viraston palveluissa näkyvät, koska virastokohtaisista määrärahaleikkauksista ei ole päätetty.

– Tässä vaiheessa arvioisin, että näistä nopeista, jo ensi vuodelle tulevista säästöistä lähdetään hakemaan ainakin kolmasosaa vähentämällä tiloja ja myös kokonaisia toimipaikkoja. Myös asiakasmaksujen korottamista on varmastikin tarpeen tarkastella.

Virasto voisi esimerkiksi vuokrata yksittäisiä työpisteitä valtion rakennuksista omien toimipisteiden ylläpitämisen sijaan.

Viskari sanoo, ettei irtisanomisiakaan ole suljettu pois. Muita keinoja tarkastellaan kuitenkin ensin, jotta viraston lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua.

– Ja sellaisilla käsittelyajoilla, jotka jollakin lailla vastaavat kansalaisten odotuksiin.

Viskarin mukaan virasto säästää yleisesti ottaen mieluummin tiloista kuin työntekijöistä. Käyntiasiointi DVV:n virastoissa paikan päällä on vähentynyt viime vuosina.

Kuitenkin esimerkiksi vihkimisiä suoritetaan yhä toimipaikoissa. Käyntiasiointeina virastoissa hoidetaan myös paljon notaaripalveluita ja ulkomaalaisten rekisteröintejä.

– En tunnista, että Digi- ja väestötietovirastossa olisi joutilaita virkamiehiä. Enemmän asiakkailtamme tulee toiveita, että käsittelyajat saisivat olla mieluumminkin lyhyemmät kuin pidemmät.

Viskari kuitenkin painottaa ymmärtävänsä, että tasapainottavia toimia tarvitaan, koska julkisen talouden menot ja tulot eivät ole tasapainossa.

– Hallituksen tehtävä on niistä päättää, ja virkakunnan työtä on panna toimeen hallituksen päätökset.

Lainsäädäntömuutokset voisivat tuoda säästöjä

Heikuran mukaan Verohallinnossa olisi mahdollista saada aikaan säästöjä muillakin tehostamiskeinoilla, mutta niitä estää lainsäädäntö. Esimerkiksi paperien postittamista voitaisiin vähentää, jos laki ei vaatisi paperien lähettämistä vaan mahdollistaisi siirtymisen digipalveluihin.

– Lähtökohtaisesti pitäisi lähteä siitä, että ei lähetettäisi paperipostia kenellekään, vaan ainoastaan niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Siinä olisi sellainen kymmenen miljoonan euron säästöpotti. Muutos saadaan voimaan aikaisintaan vuoden 2026 alussa.

Myös automaation ja tekoälyn käyttöä haluttaisiin lisätä neuvonnassa, mutta senkin käyttöä rajoittaa lainsäädäntö.

– Meillä on aika paljon neuvontaa, joka on kohtuullisen yksinkertaista. Siinä tekoäly olisi aika hyvä.

Myös DVV:n Viskari sanoo, että joillain säädösmuunnoksilla saataisiin kevennettyä viraston tehtäviä.

– Esimerkiksi automaattinen päätöksenteko on kielletty, jos tapaus vaatii tapauskohtaista harkintaa, kuten suurin osa muuttoilmoituksien käsittelystä. Jos pystyttäisiin automatisoimaan, siinä olisi jonkin verran keventämistä.