Hallitukselta yllättävän kovat verotoimet – Taloustavoitteiden saavuttamisessa tuli kiire

Kolmen miljardin euron uusilla toimilla julkisen talouden vahvistamiseksi hallitus pyrkii pitämään kiinni taloustavoitteistaan. Aikanaan ennusteiden julkistuksen myötä tarkentuu kuva siitä, millaiset marginaalit talouspolitiikassa on lähivuosina.

Petteri Orpon (kok) hallitus päätti tiistaina loppuneessa kehysriihessä lisätoimista julkisen talouden vahvistamiseksi. Aiemmin hallitus oli linjannut kuuden miljardin euron julkisen talouden vahvistamistoimista, ja nyt tehtiin linjauksia noin kolmen miljardin euron uusista toimista.

Julkisessa keskustelussa oli etukäteen haarukointia, että kokonaisuudesta voisi olla noin miljardin euron verran veronkorotuksia ja kaksi miljardia euroja säästöjä. Lopputulos oli, että veronkorotusten osuus on ennakoitua suurempi.

Kehysriihessä hallitus teki julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on hallituksen mukaan 1,4 miljardia euroa. Isoin palanen verotoimissa on se, että yleinen arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Nyt päätetyistä toimista säästöjen osuus on puolestaan noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Hallituksen linjauksiin kuuluu muun muassa, että henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan ja joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle.

Takamatkaa taloustavoitteisiin kurotaan kiinni

Uusien julkisen talouden vahvistamistoimien tausta on siinä, että hallituksella on ollut takamatkaa useaan taloustavoitteeseensa. Lisätoimia on tarvittu, jotta budjettikehykset pysyvät kasassa, julkisen talouden yhden prosenttiyksikön alijäämätavoitteeseen voidaan päästä ja EU:n liiallisen alijäämän menettely välttää.

Liiallisen alijäämän menettelyn välttämiseksi hallituksella on paine päästä siihen, että tänä vuonna julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on vähemmän kuin 3,5 prosenttia ja ensi vuonna vähemmän kuin kolme prosenttia.

Alijäämätilanne vaikuttaa talouspolitiikkaan jo tämän vuoden sisällä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) totesi tiedotustilaisuudessa pitävänsä hyvin todennäköisenä, että arvonlisäveron korotus viedään jo tänä vuonna täytäntöönpanoon, jotta alijäämää kyetään tältä vuodelta painamaan riittävän alas.

Kehysriihen pöytäkirjamerkinnöissä todetaan, että EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisen välttämiseksi hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavat lisätoimenpiteet osana tämän kevään lisäbudjettiprosessia.

”Osana lisätalousarviovalmistelua hallitus toteuttaa yleisen arvonlisäverokannan korotuksen 25,5 prosenttiin viimeistään 1.9.2024 alkaen sekä alentaa vuoden 2024 lisätalousarviovarausta 100 miljoonaan euroon”, pöytäkirjamerkinnässä kirjoitetaan.

Osa luvuista selviää myöhemmin

Tiistaina ei vielä tarkasti kerrottu, millaiseksi julkisen talouden alijäämän tänä vuonna ja ensi vuonna suhteessa bruttokansantuotteeseen ennakoidaan muodostuvan. Luvuilla on siinä mielessä merkitystä, että kuinka kireä talouspolitiikan pelivara ja marginaalit ovat tänä vuonna ja lähivuosina.

Uusi ennuste julkistetaan myöhemmin. Valtiovarainministeriö arvioi vielä joulukuussa, että julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja 3,4 prosenttia ensi vuonna.

Miltä nykyennustein näyttää, voitko hallituksella olla tarve tehdä nyt kerrottujen toimien lisäksi vielä lisää julkista taloutta vahvistavia toimia tällä vaalikaudella?

”Velkasuhteen vakauttaminen on se meidän ykköstavoite, hallitusohjelmassa kirjattu. Näillä toimilla me siihen tavoitteeseen olemme pääsemässä”, Purra vastasi kysymykseen tiedotustilaisuudessa.

Samalla hän totesi, että tavoitteiden saavuttamiset ja tulevat ennusteet riippuvat talouden kehityksestä. Jos tavoitteisiin ei oltaisi pääsemässä, niin Purran mukaan tilannetta tarkasteltaisiin uudelleen.

”En pidä tällä hetkellä todennäköisenä, että ainakaan ihan tähän urakkaan lähtisimme uudelleen”, Purra sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) totesi, että nyt tehdyillä päätöksillä painetaan tilanne hallituksen taloustavoitteisiin, ja myös EU:n vaatimaan alijäämätavoitteeseen.

Orpo halusi tiedotustilaisuudessa tuoda esiin valonpilkahduksia talousnäkymässä.

”Katsotaan nyt vaikka Suomen Pankin ennustetta, niin jo tämän vuoden loppupuoliskolle ennustetaan talouden kasvua”, Orpo totesi.

Kasvupaketti kehysriihestä

Hallituksen kehysriihen päätöksiin sisältyi kasvupaketti. Investointien vauhdittamiseksi hallitus valmistelee käyttöön määräaikaisen EU:n väliaikaisten kriisipuitteiden mahdollistaman verohyvityksen suurille vihreää siirtymää tukeville teollisille investoinneille, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen.

Hallituksen mukaan tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.

Säästöjä 1,6 miljardia

Petteri Orpon (kok) hallituksen tämän kevään kehysriihi oli maanantaina ja tiistaina.

Hallituksen nyt päättämistä uusista toimista julkisen talouden vahvistamiseksi säästöjen osuus on noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Uusien verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa.

Hallitus neuvotteli julkisen talouden suunnitelmasta kehysriihessä. Torstaina 25. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmaa käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.