Kuinka paljon palkat nousevat? Vuosi alkoi yllättävästi – ja sammutetuin lyhdyin metsäteollisuudessa

Yrityskohtaista. Puutavararekka saapuu Metsä Groupin Kemin tehtaalle.

Tiistaina tuli yllättäen tieto, että Metsä Group ja Paperiliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen yrityskohtaisen työehtosopimuksen uudistamisesta. Yksityiskohdista osapuolet eivät kerro.

Syksyllä 2021 Stora Enso ja Paperiliitto laittoivat vauhtia työmarkkinasyksyyn kertomalla yllättäen neuvottelutuloksen löytymisestä yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta.

Yrityskohtaiset työehtosopimuksen palkankorotukset kerrottiin, ja julkisuudessa käytiin keskustelua siitä, ovatko sovitut korotukset jonkinlainen tolppa työmarkkinoilla.

Nyt työmarkkinavuoden aloitti tieto siitä, että Metsä Group ja Paperiliito ovat päässeet neuvotteluratkaisuun yrityskohtaisen työehtosopimuksen uudistamisesta.

Metsä Groupilla ja Paperiliitolla on kemiallisessa metsäteollisuudessa eli sellu-, kartonki- ja pehmopaperiliiketoiminnassa toistaiseksi voimassa oleva työehtosopimus. Paperiliiton hallinto käsittelee neuvottelutulosta ensi viikolla.

Metsä Groupin työsuhdejohtaja Jari Forss sanoi, etteivät he voi valitettavasti kertoa ratkaisusta tämän enempää, koska kyseessä on yrityskohtainen neuvotteluratkaisu.

Jos osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, niin tullaanko sopimuksen kustannusvaikutus julkistamaan?

”Emme tässäkään tapauksessa julkaise sopimuksen yksityiskohtia”, Forss vastasi.

Ulkopuolelta käsin laajempien tulkintojen tekeminen yrityskohtaisista sopimuksista on usein vaikeaa. Sopimuksiin on voitu tehdä erilaisia kyseisen yrityksen liiketoimintaa edistäviä työehtomuutoksia palkankorotuksia vastaan, ja näitä voi olla ulkopuolisen vaikea tarkasti tulkita.

Päänavauksilla riittävä laajuus

Olennainen kysymys on, miten yleinen linja työmarkkinoilla määritellään. Perinteisesti yleistä linjaa on usein haettu isojen vientialojen, teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden ratkaisuista.

Metsäteollisuudessa on siirrytty yrityskohtaisiin ja liiketoimintakohtaisiin sopimuksiin.

Viime työmarkkinakierroksilla päänavausta ja yleistä linjaa ovat paljon määritelleet teknologiateollisuuden ja kemiateollisuuden valtakunnalliset sopimukset.

Kauppalehti kysyi viime syksynä valtakunnansovittelija Anu Sajavaaralta, onko perusteltua määritellä edelleen yleinen linja valtakunnallisista sopimuksista.

”Se on aika luontevaa, koska meillä ei ole kovin paljon tietoa yrityskohtaisista sopimuksista. Sanoisin, että ainakin vielä tässä työmarkkinoiden kehitysvaiheessa se yleinen linja tulee valtakunnallisista sopimuksista”, Sajavaara sanoi.

Yleistä linjaa usein osaltaan määritellyt teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus on päättymässä marraskuun lopussa. Seuraava työmarkkinakierros on sitä myötä vauhdittumassa.

Työmarkkinakierroksen lähestyessä hallitus virittelee vientimallin vahvistamista. Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman mukaan lakiin kirjattaisiin, ettei palkantarkastusten yleistä linjaa voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Työministeri Arto Satonen (kok) järjestää ensi viikon tiistaina Suomen työmarkkinamallin kehittämistä käsittelevän tilaisuuden.

Alkava vuosi tarjoaa neuvotteluja niin yrityskohtaisista kuin valtakunnallisista työehtosopimuksista, ja mahdollisesti viilausta koko työmarkkinamalliin. Kokonaisuus ei ole mitenkään yksinkertainen, mutta kansantalouden kannalta työmarkkina-askelmerkeissä on todella paljon pelissä.

LUE SEURAAVAKSI:

Presidenttipelissä todellinen riskiveto – Jo Sauli Niinistö joutui tilille Etlan tutkimusjohtaja varoittaa seurauksista, jos hallitus etenee palkkalakinsa kanssa: ”Tämä poikkeaa muista Pohjoismaista hyvin voimakkaasti” Ruotsin malli suoraan Suomeen? – Nyt puhuu valtakunnansovittelija: Työnantajat tuskin haluavat ”kaikkine karvoineen” Riikka Purra ryöpytyksessä ”poikkeuksellisen rajuista” toimista – Sivalsi ay-liikettä ”mandaatista”, Li Andersson tarttui heti