Reservistä hakenut siviilipalvelukseen alkuvuodesta lähes yhtä moni kuin viime vuonna yhteensä

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi helmikuussa Kyrönmaa-lehdelle etsivänsä oikeudellisia keinoja estää ero reservistä. Sen jälkeen erohakemukset ovat lisääntyneet. LEHTIKUVA / AFP

Hannu Toivonen

Reserviläisten siirtyminen siviilipalveluksen jatkui koko helmikuun tavanomaista vilkkaampana. Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta kertoo STT:lle, että helmikuussa 1 396 reserviläistä haki siirtoa siviilipalvelukseen täydennyskoulutukseen. Alkuvuodesta hakemuksia on tullut yhteensä 1 621 helmikuun loppuun mennessä.

– Hakemusmäärissä lähestytään käytännössä viime vuoden kokonaismäärää, sanoo Reijonen STT:lle.

Viime vuoden luku oli 1 650. Täydennyspalveluksen kautta siirrytään samaan rekisteriin siviilipalveluksen suorittaneiden kanssa.

Reserviläisten hakeminen siviilipalvelukseen kasvoi voimakkaasti helmikuun alussa, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan. Myöhemmin Häkkänen loivensi kantaansa ja kertoi, ettei eroamisen estäminen ole nyt valmistelussa.

Haastattelun jälkeen yhden päivän aikana hakemuksia tehtiin 293, mikä oli Reijosen arvion mukaan historian suurin yhden päivän lukumäärä.

Lisähenkilöstölle tarvetta

Reijonen kertoo, että helmikuun puolen välin jälkeen hakemusmäärät ovat tasoittuneet lähemmäksi tavanomaista, mutta hakemuksia tulee edelleen hieman tavallista enemmän. Viime päivinä hakemuksia on tehty noin 10-20 päivässä.

– Asia on ollut koko helmikuun mediassa esillä. Tämäkin on varmasti jonkun verran vaikuttanut.

Siviilipalvelukseen siirtyvien on suoritettava viiden päivän pituinen täydennyskoulutus. Jos hakijalla ei ole toiveita koulutuserän suhteen, antaa Siviilipalveluskeskus määräyksen koulutuserästä vuoden kuluessa.

Reijonen sanoo, että keskus on lisännyt tälle vuodelle viisi uutta koulutusta hakemusmäärän kasvun takia. Niihin mahtuu noin 350 täydennyskoulutettavaa. Koulutuksia on tänä vuonna noin 50.

– Luulen, että tämä vuosi alkaa olla jo täynnä, ettei uusia ryhmiä saada paljon laitettua. Mutta ensi vuodelle suunnittelemme lisää koulutuksia.

Reijosen mukaan keskus tarvitsee myös lisähenkilöstöä, koska hakemusmäärät ovat kasvaneet niin paljon. Erityisesti ensi vuodelle on tarvetta.

– Kun näin äkisti tulee näin korkea hakemusmäärä, jatkuvuutta täytyy katsoa, hän sanoo.

Keskus neuvottelee lisäresurssien saamisesta parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Paluita reserviin alkuvuodesta vähän

Siviilipalvelukseen siirtoa hakeneet voivat vielä palata reserviin ennen täydennyskoulutuksen aloittamista. Reijonen arvioi aikaisemmin STT:lle, että viime vuonna ilmoituksia takaisin reserviin siirtymisestä tuli noin 200. Alkuvuoden aikana palaamisia reserviin on ollut aika vähän, hän sanoo.

Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Varusmiespalveluksen suorittavia on vuosittain noin 20 000. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.

Puolustusvoimien mukaan oikeutta siirtyä täydennyspalvelukseen on syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.