Ajatuspaja esittää miljardiluokan veronkevennyksiä Suomeen – ”Pidän realistisena”

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi vero-ohjelman, jossa ehdotetaan yhteisöveron laskua viidellä prosenttiyksiköllä ja reipasta alennusta ylimpään marginaaliveroon.

Julkisen talouden vaikea tilanne ja hallituksen lähestyvä kehysriihi ovat kiihdyttäneet verokeskustelua.

Elinkeinoelämän ajatushautomona tunnettu EVA julkaisi keskiviikkona kahdeksan kohdan vero-ohjelman, jossa sen johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää hahmottelee, miten Suomi voisi punnertaa ylös yli 15 vuotta kestäneestä nollakasvun kaudesta ja houkutella investointeja.

EVA:n veroehdotukset

1. Työn verotusta pitää keventää alentamalla korkeimpia marginaaliveroasteita 10 prosenttiyksikköä.

2. Suomen yhteisöverokanta pitää alentaa 15 prosenttiin tai vaihtoehtoisesti suunnata veronkevennys uusille investoinneille verohyvityksinä, jolloin investoinnit voi osittain vähentää verotuksessa.

3. Investointien verokannustimia tulee parantaa ja korkovähennysrajoituksia keventää.

4. Suomen on tarjottava ketterä mahdollisuus konsernirakenteen muokkaamiseen ilman verokustannuksia.

5. Ulkomaisten osaajien Suomeen tulemisen veroesteet täytyy purkaa.

6. Suomen tulee perustaa pitkäaikainen parlamentaarinen työryhmä varmistamaan veropolitiikan ennustettavuutta.

7. Veroriitojen ratkaisua on vauhditettava.

8. Verotuksen hallinnollista taakkaa tulee vähentää ja päällekkäisiä ilmoittamisvelvoitteita purkaa.

”Ainoa riittävän nopeasti vaikuttava poliittinen toimi, joka vaikuttaa investointeihin, on verotuksen keventäminen. Verotus vaikuttaa suoraan sijoituksen kannattavuuteen, joten se kiinnostaa sijoittajaa”, Kujanpää toteaa analyysissä.

Analyysin keskeinen ehdotus koskee yhteisöveron alennusta nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin, globaalin minimiveron tasolle. Kujanpään mukaan Suomen olisi hyödyllistä päättää veronalennuksesta nyt mutta ajoittaa se vaalikauden loppuun.

”Ennalta ilmoittaminen lisäisi investointeja Suomeen heti veronalennuksen tultua tietoon”, Kujanpää arvioi analyysissä.

Vaihtoehtona yleiselle yhteisöverokannan laskulle EVA esittää uusille investoinneille kohdistettua verohyvitystä, jolla uusien investointien tuotosta maksettava yhteisövero alenisi 15 prosentin tasolle.

Pitäisikö suomalaisten eläkkeitä leikata? Eläkepomolla on Orpon hallitukselle parempi ajatus ”miljardista”

Viime vuosina yhteisöveron tuotto on Suomessa ollut noin 7–8 miljardia euroa. Jos verokantaa alennettaisiin EVA:n esittämällä tavalla, välitön hintalappu olisi miljardeja euroja.

Viime aikojen verokeskustelu on keskittynyt enemmänkin siihen, mitä veroja joudutaan korottamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. EVA:n Kujanpää pitää silti ehdotuksia verojen tuntuvista kevennyksistä realistisina.

”Kyllä, pidän realistisena sitä, että yhteisöveron tasoa tarkastellaan kriittisesti. Tosiasia on, että globaali minimivero ei ole pysäyttänyt verokilpailua vaan se on siirtynyt tukipuolelle. Valtiot kilpailevat isoista investoinneista, ja on poliittinen valinta, onko Suomi siinä mukana”, Kujanpää sanoo.

Kevennysten idea olisi dynaamisissa vaikutuksissa, jotka tuottaisivat valtiolle lisää verotettavaa tuloa mahdollisten investointien myötä.

”Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus on havainnut yhteisöveron kevennysten ja verokannustimien saavan aikaan positiivisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen”, Kujanpää väittää.

Verohyvitys olisi julkiselle taloudelle edullisempi keino, jonka vaikutukset verotuottoihin riippuisivat hyvityksen toteutustavasta ja näkyisivät vasta useamman vuoden kuluttua.

Myös muun muassa Keskuskauppakamari ja EK ovat viime viikkoina esittäneet, että Suomi ottaisi käyttöön verohuojennuksen vastatakseen isojen valtioiden käynnistämään tukikisaan vihreän siirtymän investoinneista.

Vastaavista ehdotuksista syntyi kohu

EVA:n analyysin toinen keskeinen ehdotus on alentaa tuloverotuksen korkeimpia marginaaliveroasteita kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Vastaavat veroehdotukset nosti vastikään esiin myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka Suomen pelastuspaketti -nimisessä muistiossa listattiin 12 toimenpidesuositusta. Evan Kujanpää kuului myös Etlan muistion kirjoittajajoukkoon.

Etlan raportti synnytti kohun, kun professori Heikki Hiilamo leimasi Ylen kolumnissaan ehdotukset eliitin etujen lobbaamiseksi. Tämä sai vastavuoroisesti Etla-johtaja Aki Kangasharjun ärähtämään.

Keskustelua jatkoi myös ekonomisti Heikki Pursiainen, joka toi Kauppalehden mielipidekirjoituksessa esiin veroehdotusten taustalla olevia tuoreita, kansainvälisiä tutkimuksia.

”Tutkimusnäyttöä on siitä, että liian kireä ansiotuloverotus voi vähentää taloudellista toimeliaisuutta, jota Suomeen tarvittaisiin lisää”, myös Kujanpää sanoo.

”Minusta on perusteltua tuoda keskusteluun myös se, pitäisikö tuloverotusta keventää. Toki tässä tilanteessa se olisi poliittisesti erittäin vaikeaa.”

Kujanpää listaa analyysissä lisäksi joukon verotuksen kasvun esteitä, jotka kannattaisi poistaa, sillä niiden vaikutus budjettitalouteen on pieni mutta investointien kannalta merkityksellinen.

Kujanpään mukaan esimerkiksi t&k-verokannustinta tulisi laajentaa, kone- ja laiteinvestoinneista tehtäviä poistosäännöksiä väljentää pysyvästi, ja yritysten korkovähennysrajoitukset nostaa EU:n minimitasolle.

Pitäisikö suomalaisten eläkkeitä leikata? Eläkepomolla on Orpon hallitukselle parempi ajatus ”miljardista” Satojen tuhansien äänten jättipotti menee uusjakoon – Nyt alkaa putoilla kovia nimiä, PS:n lista pistää silmään Vladimir Putin on heikko, sanoo tutkija ja kertoo, milloin Venäjällä ”alkaa tapahtua”