Tutkijalta raju väite: Konflikti voi alkaa todella pian – Venäjän uhka Natolle ymmärretään väärin

Iskuja? Tutkijan mukaan Venäjä käyttäisi ohjusiskuja Euroopan ja Naton pelotteluun, jos se ryhtyisi laajempaan konfliktiin länttä vastaan. Kuva Kiovaan tehdystä iskusta tammikuulta.

Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina. Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.

Suora konflikti ja sota Venäjän sekä Nato-maiden välillä on mahdollinen vieläkin nopeammin kuin moni lännessä arvioi, väittää puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija, tohtorikoulutettava Fabian Hoffmann Oslon yliopiston ydinasetutkimusohjelmasta.

Hän viittaa viime aikoina monista suunnista kuultuihin arvioihin, joiden mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Natoa vastaan. Hoffmannin arvio aikaikkunasta on lyhyemmästä päästä: hänen mukaansa olemme ”paljon lähempänä sotaa Venäjän kanssa kuin useimmat ihmiset ymmärtävät”.

”Arvioni mukaan meillä on parhaassa tapauksessa 2–3 vuotta aikaa luoda uusiksi pidäkkeemme Venäjää vastaan”, Hoffmann kirjoittaa X-palvelun ketjussaan.

Hoffmannin mukaan arviota lyhyestä aikaikkunasta selittää kuitenkin osaltaan hänen näkemyksensä mahdollisen konfliktin luonteesta. Tutkijan mukaan Venäjän ja lännen välinen sota ei tarkoittaisi ”Ukrainan sotaa laajemmassa mittakaavassa”, vaan olisi luonteeltaan aivan toisenlainen.

”Venäjä ei suunnittele Natoa vastaan sellaista laajan mittakaavan konventionaalista sotaa, jollaisen näemme Ukrainassa ja jollaiseen me ensisijaisesti varaudumme. Jo ennen suuria tappioitaan Ukrainan taistelukentällä Venäjä tiesi, että sellaisessa skenaariossa se olisi alakynnessä”, Hoffmann kirjoittaa.

Venäjän ja Naton välinen sota? – Jättiraportti varoittaa uhasta Baltiaa kohtaan ja Suomi mainitaan 12 kertaa Varoitus Venäjän voitosta: Natolle syntyisi uudenlainen sotilaallinen uhka – Suora vaara useille Nato-maille Yksimielisyys Ruotsissa: Maata uhkaa sota – tämä on aikajänne

Varoittaa Venäjä-harhaluulosta

Hoffmann varoittaa sortumasta yleiseen harhaluuloon Venäjän analysoinnissa. Venäjän ei pidä luulla suhtautuvan potentiaaliseen konfliktiin lännen kanssa samoin tavoin kuin länsi suhtautuu konfliktiin Venäjän kanssa.

”Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.”

Jos Venäjä ryhtyisi sodankäyntiin Nato-maita vastaan, se pyrkisi saavuttamaan hyötyjä nopeilla iskuilla, hallitsemaan konfliktin eskaloitumista sekä lopettamaan sodankäynnin pikaisesti, Hoffmann ennustaa. Iskujen ja mahdollisten taisteluiden nopea lopetus olisi välttämätöntä, jotta Naton – ennen kaikkea Yhdysvaltojen – sotilaallinen ylivoima ei ehtisi kääntää tilannetta Venäjän tappioksi. Hoffmannin skenaariossa Venäjä käyttäisi hyväkseen pelotteluiskuja sekä kykyään länttä suurempaan riskinottoon.

”Se tarkoittaisi erityisesti pitkän kantaman [ohjus]iskuja eurooppalaisten Nato-maiden siviilikohteisiin heti alussa. Viesti Nato-hallituksille olisi: älkää tulko itäisten liittolaistenne tueksi, ellette halua kansanne kärsivän”, Hoffmann kirjoittaa.

Näin Venäjä loisi uhan vastaavien iskujen jatkumisesta, jos konflikti pitkittyy, ja pyrkisi pelolla alistamaan Nato-maat itselleen suotuisiin ratkaisuihin. Erityisesti se pyrkisi puuttumaan Naton rooliin Euroopassa ja palauttamaan etupiiriajattelua, Hoffmann uskoo. Jos Venäjä saisi haltuunsa uusia maa-alueita, se ulottaisi ydinasesuojansa näille alueille estäen näin niiden takaisinvaltausta.

”Tällainen sodankäynnin skenaario ei olisi kisa joukkojen määrästä, vaan ensisijaisesti riskinottokilpailu. Kysymys kuuluu: kuka perääntyy ensimmäisenä, kun edessä on suursodan riski, mukaan lukien strategisten ydinaseiden käyttö?”

Tällaisessa sodankäynnissä Venäjän ei siis tarvitsekaan kyetä vastaamaan lännen konventionaaliseen sotavoimaan.

”Se tarkoittaa, että Venäjän ei tarvitse odottaa siihen, että sen konventionaalinen uhka on palautettu. Skenaariot, joissa meillä on 5–10 vuotta aikaa varautua ja aseistautua, ovat siksi mielestäni aivan liian optimistisia.”

Kuten useimmat asiaa arvioineet tahot, myös saksalainen Hoffmann arvioi, että länsi voi päättäväisellä varustautumisella ja valmistautumisella ehkäistä Venäjän halut suoraan konfliktiin lännen kanssa. Kyse ei ole pelkästä Venäjän toimilta suojautumisesta, vaan hänen mukaansa täytyy puhua myös siitä, miten sotaa käytäisiin.

”Olemmeko valmiita vastaamaan iskuilla Venäjän kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, jos se iskee ensin meihin?” tutkija kysyy.

Katso upotus täältä

Hoffmannin X-ketju on herättänyt laajaa keskustelua, ja moni pitää hänen avaustaan alarmistisena etenkin ottaen huomioon Venäjän asevoimien tilan Ukrainan hyökkäyssodan tuhojen ja tappioiden jäljiltä. Muun muassa palkittu journalisti ja historioitsija Anne Applebaum puolestaan pitää saksalaistutkijan ketjua ajattelemisen arvoisena.

Katso upotus täältä

Katso upotus täältä

LUE SEURAAVAKSI:

Synkkiä Venäjä-näkemyksiä Helsingin yliopistolla: ”Naton viidettä artiklaa saatetaan testata” Putinistit saivat jo erävoiton Italiassa – Perustuslain tuntija varoittaa EU:n ”uudesta Unkarista” Venäjä on valmis sotaan Naton kanssa, täräytti varaulkoministeri – Tästä syystä Suomeen kohdistuu uhittelua, sanoo puolustusvoimain ex-komentaja Italiassa velloo raju natsikohu, joka voi järisyttää eurovaalien asetelmia – ”He todella näyttävät sotilasjoukolta natsi-Saksassa” Venäjältä rajuin hyökkäys sitten tammikuun 2023 – Nyt muuttui Vladimir Putinin viesti Venäjä kärsii poikkeuksellisen rajuja tappioita, väittää Ukraina – Pekka Toveri reagoi Avdijivkan lukuihin