EU-jäsenyyttä tavoittelevan Georgian valtaapitävät eivät lämpene läntisille arvoille

Tuhannet Eurooppa-mieliset kansalaiset ovat osoittaneet raivokkaasti mieltään venäläismielisenä pitämäänsä Georgialainen unelma -puolueen johtamaa hallitusta vastaan. LEHTIKUVA/AFP

Niilo Simojoki

Lakialoite seksuaalivähemmistöjen harjoittaman propagandan kieltämiseksi ja perinteisten perhearvojen suojelemiseksi. Toinen lakialoite “ulkomaista vaikuttamista” vastaan kansalaisjärjestöissä. Ei, kyseessä ei ole Venäjä, vaan EU:n jäsenehdokasmaa ja Naton kumppani Georgia, jossa enemmistö kansasta kannattaa jäsenyyttä molemmissa liittokunnissa.

Venäjää vastaan vuonna 2008 sotineen ja Nato- sekä EU-jäsenyystavoitteensa perustuslakiin kirjanneen pienen kaukasialaisvaltion politiikkaan perehtyminen voi aiheuttaa päänsärkyä. Vaikka tuhannet Eurooppa-mieliset kansalaiset ovat osoittaneet raivokkaasti mieltään venäläismielisenä pitämäänsä Georgialainen unelma -puolueen johtamaa hallitusta vastaan, puolue näyttää olevan matkalla jälleen kerran uuteen voittoon ensi syksyn parlamenttivaaleissa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau selittää “hieman skitsofreeniselta” vaikuttavaa tilannetta yhteiskunnan voimakkaalla polarisoitumisella, joka on näyttäytynyt esimerkiksi parlamentissa jopa nyrkkitappeluina.

Pääkaupungissa Tbilisissä hallitusta vastaan protestoivat suuret ihmisjoukot ovat pääosin nuoria ja liberaaleja kaupunkilaisia. Nizhnikaun mukaan enemmistö georgialaisista on kuitenkin vanhoillisempaa ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevaa väkeä, jota maan geopoliittinen asemoituminen ei niin kiinnosta.

– He ovat valmiita hyötymään sekä Venäjästä että Georgiaan tulevasta venäläisestä rahasta mutta samalla myös lännestä ja Euroopasta. Georgialainen unelma -puolue osaa pelata taitavasti tällä kahtiajaolla, Nizhnikau sanoo.

Tasapainoilua kuvaa hänen mukaansa hyvin se, että Tbilisin kaduilla voi nähdä niin Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n agentteja ja Moskovaa tukevan tshetsheenijohtajan Ramzan Kadyrovin miehiä. Samaan aikaa Georgia on myös Venäjän opposition tärkeä tukikohta, jonne monet rintamapalvelusta paenneet venäläismiehet ovat myös asettuneet.

“Mennyt takapakkia vuodesta 2015”

Oppositio nimittää Georgian nykyhallitusta venäläismieliseksi, mutta Nizhnikaun mukaan se on paremminkin opportunistinen aidalla istuja.

– Jos hallitus todella antaisi periksi Venäjälle ja ryhtyisi sen käsikassaraksi, se olisi hallitukselle kuolemantuomio, Nizhnikau sanoo.

Toisaalta hallituksen taru olisi hänen mukaansa lopussa myös siinä tapauksessa, että Georgia muuttuisi todella eurooppalaiseksi valtioksi. Sopivaa etäisyyttä on siis syytä pitää molempiin ilmansuuntiin.

Euroopan tapauksessa tämä merkitsee sitä, että jäsenyys, edut ja tuet kyllä kelpaavat, mutta arvot eivät. Nizhnikaun mukaan tilanne muistuttaa selvästi Unkaria, jonka kanssa EU on ollut jatkuvasti vaikeuksissa.

Tutkijan mukaan EU:n päätös myöntää Georgialle jäsenehdokkaan asema viime joulukuussa olikin hyvin kyseenalainen.

– Tämä on osittain Brysselin itse aiheuttama ongelma, koska jo ainakin vuodesta 2015 on ollut selvää, että Georgia on mennyt takapakkia, Nizhnikau perustelee.

Hänen aiemmin Tbilisissä tapaamansa kansalaisjärjestöjen edustajat olivat toivoneet, ettei EU-jäsenehdokkuutta myönnettäisi. Toisin kuitenkin kävi, ja kuten järjestöt pelkäsivät, uusi asema on rohkaisut hallitsevaa puoluetta.

– He voivat nyt sanoa, että kyse on Brysselin kostosta, jos Georgialta riistetään sen tulevaisuus EU:ssa.

Enemmistö parlamentissa ostettavissa

Laki ulkomaisen vaikuttamisen estämiseksi kaatui jo kertaalleen protesteihin viime vuonna, joten monet yllättyivät, kun hallitus nosti sen uudelleen käsittelyyn tänä keväänä. Nizhnikaun mukaan lailla on Georgian hallitukselle aidosti merkitystä, koska hajanaisesta oppositiosta ei ole sille nykyisellään haastajaksi.

– Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta laajemmin on hallituksen suurin poliittinen vastustaja, joten he haluavat varmistaa pääsevänsä siitä eroon ennen seuraavia vaaleja, Nizhnikau sanoo.

Lain ensimmäinen käsittely sai aikaan laajoja protesteja huhtikuussa, ja lisää on luvassa parlamentin istuntojen jatkuessa toukokuussa. Nizhnikau uskoo kuitenkin lain menevän läpi ja hallituksen kykenevän lopulta jyräämään jopa presidentti Salome Zurabishvilin, joka ei aio vahvistaa lakia.

– Muodollisesti hallituksella ei ole parlamentissa riittävää enemmistöä, mutta Georgialla on tyypillinen jälkineuvostoliittolainen parlamentti, jossa ääniä on helppo ostaa. Näin ollen tämä ei ole mikään ongelma, Nizhnikau sanoo.

EU:n pitäisikin hänen mukaansa siksi miettiä valmiiksi, miten tukea Georgian kansalaisyhteiskuntaa siten, ettei se joudu entistä ahtaammalle.

Georgian hallitus on myös syyttänyt EU:ta ja Yhdysvaltoja kaksinaamaisuudesta, koska myös ne pyrkivät valvomaan ja rajoittamaan ulkomaista vaikuttamista alueillaan. Nizhnikaun mukaan väite on roskaa, koska lännessä rajoitukset kohdistuvat ulkomaisiin vastustajiin, eivät omiin liittolaisiin kuten Georgian tapauksessa.

Tbilisin kaduilla protestoivat nuoret jaksavat kaikesta huolimatta uskoa asiaansa. 15-vuotiaan Lika Naskidashvilin mukaan he eivät peräänny ennen kuin hallitus peruu “venäläisen lain” ulkomaisesta vaikuttamisesta.

Ystävä Giorgi Toroshelidze on vakaasti samaa mieltä.

– Kuka muu kuin me? Tässä on kyse meidän tulevaisuudestamme ja Georgian kohtalosta, hän perustelee uutistoimisto AFP:lle.

– – – –

Lähteenä myös Radio Free Europe/Radio Liberty.