Eemeli palasi kotikylän poveen pitkältä Säkkijärven reissultaan – ”Ilman häntä meitä ei olisi”

Suomalaisten kaatuneiden etsinnät ovat jatkuneet Venäjällä maiden välien huonontumisesta huolimatta. Arkistokuva. LEHTIKUVA / LAURI HEINO

JANNE HUUSKONEN

Kuvassa näkyi tuntolevy ja kasa nappeja, joista tarkemmalla tutkimisella erottui Suomen leijonasymboleja. Kuvan oli ottanut tuntematon venäläinen etsijä Säkkijärven Melansaaressa Viipurinlahden suulla. Napit ja levy, hyvin todennäköisesti suomalaisen sotilaan jääneet, olivat maanneet maassa isojen lohkareiden välissä, noin 100 metriä saaren etelärannalta.

Tuntolevyn ansiosta vainajan varma tunnistus oli helppo aloittaa. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Suomisen mukaan vuoden 1992 jälkeen Venäjän puolelta on löytynyt yhteensä 1 600 kaatunutta suomalaista, joista kuitenkin vain 430 on tunnistettu.

Melansaaren löytö tehtiin vuonna 2021, ja tieto siitä kulki pietarilaisen sota-arkeologiryhmän Karjalan Vallin kautta Suomeen. Yksittäinen etsijä luovutti jäännökset Karjalan Vallille. Vuonna 2023 iiläinen perhe saikin postia Helsingistä.

– Vuosien 1939-1945 sodissamme kentälle jääneiden ja kadonneiden sankarivainajien maastoetsinnöissä löytyi Melansaaresta suomalaisen sotilaan jäänteet ja tuntolevy, jonka perusteella on mahdollista, että kysymyksessä voi olla Iissä 1903 syntynyt ja taistelukentälle jäänyt sukulaisenne sotamies Kaarlo Emil Hiivala, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen lähettämässä kirjeessä sanottiin.

DNA varmistaa muttei kerro tarinaa

Kaarlo Emil Hiivalan tyttären poika Jukka Raappana kertoo, ettei tiedä paljonkaan isoisästään “Eemelistä”. Pappa oli kadonnut sodassa, eikä aiheesta juuri puhuttu perhepiirissä. DNA-tutkimus varmisti, että vainaja oli tuntolevyn omistaja, mutta miehen elämästä tai sen viimeisistä vaiheista testi ei tietenkään kertonut mitään.

– Hän oli uittomies, tavallinen duunari. Viisi lasta. Hän katosi ja kuoli vuonna 1944. Leski jäi yksinhuoltajaksi. Minä olen syntynyt vuonna 1956. Henkilökohtaista muistikuvaa ei ole. Mutta siinä mielessä saa olla kiitollinen, että jos Eemeliä ei olisi ollut, ei olisi meitäkään”, Raappana kertoo.

Asiakirjoista selviää, että matruusi Hiivala oli jatkosodan alkuvaiheessa mukana Hangon rintaman taistelussa, josta hänet kotiutettiin joulukuussa 1941. Myöhemmästä palvelukseen kutsumisesta ei löydy tarkkoja tietoja, koska sotilasasiakirjat ovat tuhoutuneet.

Vuonna 1944 Viipurinlahdella käytiin viisi vuorokautta kestäneet Teikarin ja Melansaaren taistelut, joita Rannikkojääkärikillan puheenjohtaja Harri Koponen on luonnehtinut Ruotuväki-lehdessä jatkosodan ratkaiseviksi torjuntataisteluiksi. Suomalaiset vetäytyivät lopulta saarilta, mutta niin teki myös Neuvostoliitto. Hiivalan yksikkö kuljetettiin 25. kesäkuuta 1944 Melansaareen, jossa hän kaatui ja jäi kentälle 5. heinäkuuta 1944.

Hiivalan sankarihautajaiset järjestetään lauantaina Iissä.

– Eemeli pääsi kotikylän multiin, Raappana sanoo.

Vainajien etsintä jatkuu sodasta huolimatta

Suomalaisten kaatuneiden etsinnät ovat jatkuneet Venäjällä maiden välien huonontumisesta huolimatta. Suomalaiset tosin eivät ole päässeet tekemään omia etsintöjään vuosina 2020-2021 koronarajoitusten ja sittemmin Ukrainassa käytävän sodan ja siitä johtuvien rajoitusten takia.

– On myös logistisia ajoneuvovakuutuksiin ja rahaliikenteeseen liittyvä syitä. Tänä vuonnakaan etsintöjä emme voi tehdä, mutta tilanteen salliessa pyrimme hakemaan venäläisetsijöiden löydöt, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Suominen kertoo.

Yhdistys haki suomalaisia sankarivainajia kotiin Viipurista viimeksi marraskuussa 2023, jolloin Suomeen tuotiin yhteensä 40 sotilasta. Syksyllä 2021 kotiutettuja oli 94, Hiivala heidän joukossaan.

Suominen uskoo, että venäläiset jatkavat vainajien etsintöjä keväällä, kun maa sulaa. Venäläiset etsivät pääasiassa kaatuneita puna-armeijan sotilaita, mutta ainakin toistaiseksi myös löytyneiden suomalaisvainajien palautus kotimaahan on onnistunut.