Viimeinenkin toivo kuoli Venäjällä

Historia tulee ehkä näyttämään, onko Aleksei Navalnyin kuolema uuden ja ennen näkemättömän hirmuvallan alkulaukaus, kirjoittaa Martti Kiuru.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolema on järkyttävä uutinen, vaikka yleisesti tiedettiin, että hänen viimeiset vuotensa Venäjän eri vankileireillä muistuttivat lähinnä helvetin esikartanoa.

Vaikka Navalnyin todellinen kuolinsyy jäänee arvoitukseksi, niin on päivänselvää, ettei Venäjän presidentinhallinto eli Kreml olisi ikinä vapauttanut poliitikkoa Stalinin ajan Gulag-järjestelmää kopioivista olosuhteista.

Yhtä selvää on, että Navalnyi ymmärsi itsekin kohtalonsa lopullisuuden tyrannimaisen nyky-Venäjän johtavana toisinajattelijana, kansallisena omanatuntona ja marttyyrina.

Navalnyin henkisistä voimavaroista kertoo jotain se, että hän kykeni loppuun asti ainakin ulkoisesti säilyttämään optimisminsa ja jopa vitsailemaan vankilaolosuhteistaan.

”Kiusallinen skandaali Venäjän johdolle” – Navalnyin kuolemasta jää pysyvä epäilys, arvioi tutkija

Navalnyin ura oppositiopoliitikkona on siinä mielessä merkillinen, ettei hän koskaan uhannut faktisesti Vladimir Putinin asemaa Venäjän johdossa. Muodollisesti Navalnyin poliittisen uran huipentuma oli toinen sija Moskovan pormestarin vaalissa vuonna 2013.

On epäselvää yritettiinkö Kremlissä ”kesyttää” Navalnyita, eli ehdottaa hänelle jonkinlaista poliittista turvapaikkaa vastineeksi lojaalisuudesta.

Kompromissiin suostumalla Navalnyi olisi halutessaan luultavasti päässyt jonkin etäisen venäläisen tasavallan tai alueen kuvernööriksi, ja edelleen historian unohtamaksi kummajaiseksi Venäjän politiikassa.

Tällaiseen erityisjärjestelyyn itsepäinen ja kenties tyhmänrohkeakin Navalnyi ei kuitenkaan suostunut, ja kyseisellä politiikalla hän astui itsensä Putinin varpaille.

Loppupelissä Putin inhosi Navalnyita niin suuresti, ettei suostunut mainitsemaan edes tämän nimeä. Paradoksaalisesti asiaa voi tulkita niin, että vainoharhainen Putin ihan oikeasti pelkäsi oman asemansa puolesta.

Venäjällä järjestetään presidentinvaalit kuukauden kuluttua. Vaikka kyseessä ovat pelkät bluffivaalit, niin epäilemättä Navalnyin kuolema ainakin häiritsee Kremlin vaalikäsikirjoitusta.

Edes Kremlin taskussa oleva valtamedia ei kykene hautaamaan näkymättömiin kuolinuutista, vaikka ensimmäisten havaintojen mukaan osa mediasta, kuten esimerkiksi Izvestija- ja Argumentyi i faktyi -lehdet eivät ole vuoden toistaiseksi suurinta uutista vielä perjantaina iltapäivällä noteeranneetkaan.

Todennäköisesti mediassa odotellaan nyt viranomaisohjeistusta Navalnyin kuoleman oikeasta käsittelystä.

Aleksei Navalnyi on henkilöitynyt Venäjällä ja kansainvälisestikin venäläisen yhteiskunnan viimeisenä toivona ja demokratian vertauskuvana.

Historia tulee ehkä näyttämään, onko Navalnyin kuolema uuden ja ennen näkemättömän hirmuvallan alkulaukaus vai löytyykö Venäjältä kuin ihmeenomaisesti vielä vastavoimia totalitaarisen murhaamisen pysäyttämiseksi.

Putinin kiusankappaleesta saattaa kuolemansa jälkeen muodostua Putinille vieläkin suurempi kiusankappale.