Yksi ala ylitse muiden kohonneessa työkyvyttömyysriskissä - kustannukset jopa 1,7 miljardia

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä ja etenkin alle 30-vuotiailla.

Yksi ala ylitse muiden kohonneessa työkyvyttömyysriskissä – kustannukset jopa 1,7 miljardia

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on Kevan, eli suomalaisen julkisoikeudellisen eläkelaitoksen tilasto- ja tutkimustiedon mukaan kohonnut työkyvyttömyysriski muuhun kunta-alaan verrattuna. Riskit ilmenevät niin sairauspoissaoloina kuin pidempiaikaisena työkyvyttömyytenä.

Alalla lyhyet sekä keskipitkät sairauspoissaolot ovat ominaisia, ja ne lisäävät työntekijöiden riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle vähän enemmän kuin muilla toimialoilla. Tähän vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Työkyvyttömyysriski on korkein etenkin lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.

Lastenhoitajien keskuudessa vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 130 henkilöä eli 2,0 prosenttia  enemmän kuin keskimäärin muilla aloilla. Tulevina vuosina tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että noin 660 lastenhoitajaa olisi siirtymässä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisin syy lastenhoitajilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Varhaiskasvatuksen opettajien riski on hieman pienempi, noin 1,4 prosenttia. Isoin syy varhaiskasvatuksen opettajilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat mielenterveyshäiriöt.

– Työ varhaiskasvatuksessa koetaan tärkeänä, mutta se myös kuormittaa henkilöstöä entistä enemmän. Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Samanaikaisesti työkuormitus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen toimijat nostavat esiin myös monia voimavaratekijöitä alalta: työtä pidetään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Henkilöstön osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat myös selkeä voimavara henkilöstölle, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Sairauspoissaolot lisääntyvät entisestään

Poissaolot sairauden takia ovat lisääntyneet varhaiskasvatuksessa entisestään, ja kasvu oli etenkin vuonna 2022 suurta. Poissaoloja kertyi keskimäärin  21,1 päivää enemmän vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja noin viisi päivää enemmän kuin muille kuntatyöntekijöille.

Sairauspoissaolot lisääntyvät koko ajan, etenkin alle 30-vuotiaiden keskuudessa.

– Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus. Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa, Pekkarinen painottaa.

Lastenhoitajilla sekä varhaiskasvatuksen opettajilla lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot lisäävät riskiä työkyvyttömyyseläkkeeseen hieman voimakkaammin kuin muilla kunnan ammattialoilla. Varhaiskasvatuksessa 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa voisi tarkoittaa jopa 40 henkilön jatkamista työelämässä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Viime vuosien aikana varhaiskasvatuksesta on siirtynyt vuositasolla noin 500 vakuutettua henkilöä työttömyyyseläkkeelle.

– Kun työkyvyttömyysriskiin liittyvät tekijät tunnistetaan, on tärkeää hyödyntää tunnettuja keinoja riskin pienentämiseksi. Työkykyä on johdettava suunnitelmallisesti, ennakoiden ja tietoon perustuen kaikissa työuran vaiheissa, huomioiden erilaiset elämätilanteet. Työkyvyn johtamiseen tulee sitoutua ylintä johtoa myöten. Työhyvinvoinnin johtaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden seuranta on nykyään siirtymässä työntekijäkokemustiedon avulla vuositasolta lähemmäs reaaliaikaa, mikä lisää ennakointi- ja puuttumismahdollisuuksia arjessa, Pekkarinen listaa.

Kun työkyvyttömyys kasvaa ja työvoima ikääntyy, se lisää selkeästi työvoimapulaa. Keva arvioi, että työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2022 julkisella alalla 1,7 miljardia euroa.

Tiedot ilmenevät Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta. Siihen koottiin tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltiin varhaiskasvatuksen toimijoita työkyvyn tilanteesta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen.

Lähde: Keva